page

Text/HTML

OWS

OWS

OWS

Danmark

Talouden elvytyksellä kielteisiä vaikutuksia aikuiskoulutukseen

Aikuiskoulutussektorin talous joutuu ahtaalle Tanskan hallituksen elvytyssuunnitelman vuoksi.

Tanskan hallitus ja kansanpuolue ovat solmineet elvytyssuunnitelman, jolla on vaikutuksia koko aikuiskoulutussektoriin. Erityisesti aikuiskoulutukseen vaikuttavat mm. nämä toimet:

• Päivärahakausi lyhennetään nykyisestä neljästä vuodesta kahteen vuoteen.
• Kansanopistojen ja kotitalous- ja käsityöoppilaitosten määrärahaperusteita muutetaan siten, että lyhytkursseihin myönnetään vähemmän rahaa ja pitkiin kursseihin enemmän. Toimenpiteellä saavutettaneen 55 miljoonan Tanskan kruunun vuosittainen säästö. Tanskan kansanopistoyhdistyksen mukaan kansanopistoja joudutaan luultavasti sulkemaan säästötoimien takia. Lisää aiheesta (tanskaksi):  http://www.ffd.dk/genopretningsaftalen-2010
• Työssäkäyvien opintomaksut yleissivistävässä koulutuksessa nousevat.
• Korkeakoulututkinnon suorittaneiden opintomaksut yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa nousevat.
• Työnantajalle maksettava aikuiskoulutuskorvaus pienenee 20 %:lla.
• Aikuiskoulutustuen tukiaika lyhenee 80 viikosta 40 viikkoon peruskoulutasoisen, yleissivistävän koulutuksen osalta ja 52 viikosta 40 viikkoon korkeakoulutuksen osalta.

Lisätietoa aiheesta (tanskaksi):
Linkki elvytyssopimukseen.
Tanskan kansanopistoyhdistyksen arvio
Tanskan vapaan sivistystyön yhteisjärjestön arvio

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Yhteistyö tiedeyhteisön kanssa

Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun Centre for Economic and Business Research on julkaissut uuden analyysin, joka osoittaa, että yritysten ja tiedeinstituutioiden tekemä yhteistyö kasvattaa huomattavasti yritysten tuotannon arvonlisäystä.

Analyysin pohjana käytetyt tiedot on koottu 220 yrityksestä, jotka osallistuivat vuosina 1995–2003 innovaatiokonsortioon. Tanskan teknologia- ja innovaationeuvosto osallistui konsortion rahoitukseen. 

Lisätietoa (tanskaksi).

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk
Mer om: forskning

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen kasvussa

Koulutuksen arviointilaitos Danmarks Evalueringsinstitut  on tutkinut aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista aikuiskoulutuksessa. Tutkimuksessa todetaan, että opitun tunnustaminen on lisääntymään päin etenkin ammatillisessa koulutuksessa. 

Linkki (tanskankieliseen) raporttiin (pdf).

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Vapaalla sivistystyöllä erityisiä pedagogisia vahvuuksia

Vapaan sivistystyön pedagogiikka soveltuu erityisen hyvin edistämään opiskelumotivaatiota ja rikkomaan kielteisiä käyttäytymismalleja kohderyhmässä, jolla on huono opiskelumotivaatio. Tämä käy ilmi Steen Elsborgin ja Steen Høyrup Pedersenin uudesta julkaisusta ”Mønsterbrydende læringsrum i folkeoplysningen”.
 
Linkki (tanskankieliseen) tutkimukseen.
Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk
Mer om: folkbildning

Finland

Suomalaisten yliopisto- ja korkeakoulututkintojen läpäisy on parantunut

Yliopisto- ja korkeakoulututkintojen läpäisy on parantunut yli 10 prosentilla. Tilastokeskuksen mukaan 44 prosenttia suoritti yliopistokoulutuksensa viidessä ja puolessa vuodessa, kun vastaava luku oli vuotta aikaisemmin 12 prosenttia pienempi. Muilla koulutussektoreilla läpäisyluvut säilyvät entisellä tasolla.

Yliopistotutkintojen määrän kasvua selittää yliopistojen tutkinnonuudistus. Uuden tutkintojärjestelmän mukaan pääsääntöisesti kaikki suorittavat alemman korkeakoulututkinnon ennen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista. Opiskelijalla on myös mahdollisuus suorittaa pelkkä alempi korkeakoulututkinto. Luvuissa näkyvät myös vanhan tutkintojärjestelmän mukaan opiskelleet, jotka pyrkivät saattamaan tutkintonsa valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä, jolloin siirtymäaika uuteen tutkintojärjestelmään päättyi. Vuonna 1995 aloittaneista vuoteen 2008 mennessä valmistui peräti 80 prosenttia.

www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2010/0306/tutkinnot.html?lang=fi

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Osaava-ohjelma käynnistyy

Opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen tähtäävä Osaava-ohjelma käynnistyy täysimääräisenä 31.5., kun aluehallintovirastot julkaisivat avustuspäätöksensä oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien verkostoille tarkoitetun määrärahan osalta.

Valtakunnallinen Osaava-ohjelma on tarkoitettu opetustoimessa työskenteleville henkilöille. Ohjelman kohderyhminä vuosina 2010 - 2011 ovat sivistys- ja oppilaitosjohto, pää- ja sivutoimiset tuntiopettajat, yli 55-vuotiaat opettajat ja henkilöt, jotka eivät ole päässeet tai voineet osallistua lainkaan tai vain vähän täydennyskoulutukseen viime vuosina.
Osaava-ohjelman kokonaismääräraha vuodelle 2010 on kaikkiaan 8 miljoonaa euroa. Aluehallinto-virastot vastaavat 6,6 miljoonasta eurosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus vastaavat ohjelman toimeenpanosta näiltä osin.

www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/05/Osaava.html?lang=fi&print=true

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Koulujen kieliohjelma monipuolisemmaksi

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ottanut kantaa koulujen kieliohjelmaan. EK:n mukaan kielivalikoimaa tulisi laajentaa ja oppilailla olla suurempi valinnan mahdollisuus. Valinnanmahdollisuutta tulee EK: n mukaan laajentaa poistamalla toinen kotimainen kieli pakollisena oppiaineena., mikä tarkoittaisi, että ruotsi ei olisi pakollinen suomenkielisille, eikä myöskään suomi ruotsinkielisille.

Myös perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä ehdottaa koulujen kieliohjelmien monipuolistamista. Työryhmä katsoo kuitenkin, että kotimaisten kielten asema tulee turvata, ja että esim. ruotsi olisi pakollinen suomenkielisille perusopetuksessa myös tulevaisuudessa.

Aiheesta lisää: Minedu.fi 

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Island

Islannin yliopisto vahvassa kasvussa

Islannin yliopistoon on tullut vajaa seitsemäntuhatta perustutkintotason opiskeluhakemusta syksylle 2010. Edellisvuoteen verrattuna kasvua on 12 %. Maisterintutkintoa suorittamaan on hakenut 2700, eli 32 % edellisvuotta enemmän, ja tohtoriopintoihin hakevien määrä nousi 39 %:lla.

Yhteensä yliopistoon on tullut yli 8000 hakemusta, jotka jakautuvat melko tasaisesti sen viiden tiedekunnan välillä. Islannin yliopisto on kasvanut valtavasti viime vuosina mm. siksi, että kasvatustieteellinen yliopisto yhdistyi siihen vuonna 2008.

Lisätietoa (islanniksi): www.hi.is/frettir/18_fjolgun_umsokna_i_haskola_islands

Sigrún Kristín Magnúsdottir
E-post: sigrunkri(ät)fraedslumidstod.is

Toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijamäärät syksyllä 2009

Lukuvuonna 2009-2010 Islannin esi- ja peruskouluissa opiskeli 61 628 oppilasta. Toisen asteen oppilaitoksissa opiskeli 26 364 ja korkeakouluissa 19 020. Näissä oppilaitoksissa opiskelevien kokonaismäärä nousi 1,4 % edellisvuodesta.

Syksyllä 2009 16-vuotiaiden ikäluokasta opiskeli 95 %, mikä on 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Vertaamalla 16-, 17- ja 18-vuotiaiden opiskelijoiden määrää peräkkäisinä vuosina voidaan tutkia, kuinka moni on lopettanut opinnot alkuvaiheessa. Syksyllä 2009 tilastojen mukaan 17-vuotiaista opiskeli 90 %, mutta lukuvuonna 2008-2009 17-vuotiaiden osuus oli vain 80 %. Vuonna 2009 18-vuotiaista opiskeli 81 %, kun luku oli edellisvuonna 75 %. Voidaan olettaa, että työttömyys on saanut yhä useammat islantilaisnuoret koulun penkille.

Lisää aiheesta (englanniksi): www.statice.is/Pages/444?NewsID=4798

Sigrún Kristín Magnúsdottir
E-post: sigrunkri(ät)fraedslumidstod.is

Norge

Ylioppilaskoe synnytyslaitoksella

Queen Mmi Dequeemani halusi suorittaa ylioppilastutkinnon, vaikka hän oli juuri synnyttänyt tytön. Hoitajat huolehtivat vastasyntyneestä sen aikaa kun äiti teki kokeen. Sissel Eie Olav Duunin aikuislukiosta istui sängynlaidalla valvomassa koetta…

Queen Mimi oli ajatellut ehtivänsä tehdä kaikki tutkinnon osat ennen laskettua aikaa, mutta joku ei malttanut odottaa siihen asti…

Lisää aiheesta (norjaksi): www.nettavisen.no/nyheter/article2922774.ece

Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no

Maahanmuuttajat eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä

Monien maahanmuuttajien on vaikeaa työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Niinpä he päätyvät tekemään työtä, johon he oikeastaan ovat liian hyvin koulutettuja.

Vuonna 2009 mm. aasialaisista ja afrikkalaisista vähintään nelivuotisen korkeakoulutuksen suorittaneista maahanmuuttajista kolminkertainen määrä oli ylikoulutettuja työhönsä kokonaisväestöön verrattuna. Noin neljä prosenttia koko väestöstä tekee työtä, jossa he eivät voi käyttää hyväksi formaalia koulutustaan. Maahanmuuttajien, etenkin Aasiasta ja Afrikasta tulleiden, osalta luku on paljon korkeampi.

Lisätietoa (norjaksi): www.ledernett.no/id/42707

Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no

Jalkapalloilijat jättävät koulutuksen kesken

Vain kaksi kymmenestä Norjan eliittisarjan pelaajasta suorittaa tutkinnon pelaamisen ohella. Ampumahiihtäjä Halvard Hanevoldin mielestä tämä on huolestuttavaa.

Hanevold luonnehtii ongelmaa skandaaliksi. Hänen mielestään monet jalkapalloilijat jättävät opiskelun, kun seurat tarjoavat heille edullisia ja rahakkaita sopimuksia. Mutta mitä pelaaja tekee lopetettuaan jalkapallouran tai joutuessaan pitkäksi aikaa pelikyvyttömäksi vakavan loukkaantumisen takia?

Lisätietoa (norjaksi): http://fotball.aftenposten.no/eliteserien/article171567.ece

Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no

Miten parantaa norjaa toisena kielenä puhuville suunnattua koiulutusta?

Äidinkielenään muuta kuin norjaa puhuville suunnattua koulutusta tarkastellut Östberg-toimikunta esittää raportissaan joukon toimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat koko koulutussektoria. Toimikunnan työtä johti Oslon korkeakoulun rehtori Sissel Östberg.

Varhaiset panostukset, pitkäaikainen toisen kielen opetus ja kaikkien koulutussektorin työntekijöiden osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että norjaa toisena kielenä puhuvat lapset, nuoret ja aikuiset voivat saada täyden hyödyn opiskelustaan.

Lisätietoa (norjaksi): Regjeringen.no

Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no

Sverige

Maahanmuuttajien ruotsinopetusta yksilöllistettävä

Koulutuksen valvonnasta vastaava virasto on tarkastellut maahanmuuttajien ruotsinopetusta 25 kunnassa. Tarkastus osoittaa, että monissa kunnissa kaikille maahanmuuttajille tarjotaan samanlaista opetusta, vaikka heidän taustansa ja edellytyksensä eroavat toisistaan. Esimerkkejä onnistuneista toimintamuodoista on, mutta joillakin osa-alueilla tarvitaan parannuksia maahanmuuttajien ruotsinopetuksen laadun kohentamiseksi.
Raportista käy ilmi muun muassa, ettei opetuksen lähtökohtana käytetä opiskelijoiden kokemuksia eikä kiinnostuksen kohteita. Myöskään työvoima- ja sosiaaliviranomaisten välinen yhteistyö ei toimi kunnolla. Ruotsinopetukseen osallistuvilla maahanmuuttajilla on erilaisia kokemuksia ja tavoitteita, ja siksi opetusta tulee yksilöllistää nykyistä enemmän. Osallistujilla tulee myös olla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa opetukseen. Lisäksi ruotsinopetuksen osallistuville pitää antaa edellytykset yhdistää opinnot perhe-elämään ja muuhun toimintaan.
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se
Mer om: språk, invandrare

Koulutetun työvoiman tarve kasvanut monilla aloilla

Hyvin koulutetun työvoiman kysyntä kasvaa eri ammattialoilla, sillä teollisuuden ja palvelualojen tuotanto on lisääntynyt. Tämä käy selvästi ilmi ammattikorkeakouluista vastaavan viraston tekemästä vuosittaisesta koulutusanalyysista.
Elinkeinoelämä tarvitsee henkilöstöä, joilla on oikea koulutus ja pätevyys. Siksi ammatilliset korkeakoulutusohjelmat on suunniteltava läheisessä yhteistyössä työelämän ja elinkeinoelämän kanssa. Ammatillisen korkeakoulutuksen saanutta työvoimaa tarvitaan lähivuosina mm. elektroniikka-alalla, kemian ja biotekniikan alalla, hoitoalalla sekä hotelli-, ravintola- ja matkailualalla. Kaupan alalla tarvitaan ammattitaitoisia myyjiä. Myös alakohtaisten talous- ja johtajuuskoulutusten kysyntä on suuri, samoin tietotekniikkaosaamisen. Koulutusanalyysi kertoo myös, millä koulutusaloilla kysyntä vähenee tai pysyy ennallaan.
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Färöarna

Täydennyskoulutusta lukihäiriöistä

18 peruskoulun, lukion ja ammattikoulun opettajaa on käynyt lukihäiriöaiheisen täydennyskoulutuksen.

Täydennyskoulutus antaa valmiuksia tehdä dysleksiatestejä, opettaa lukihäiriöisiä nuoria ja aikuisia ja ohjata heitä käyttämään kohderyhmälle suunniteltuja tietokoneohjelmia.
Koulutuksesta vastasivat rehtori Hans Pauli Christensen ja erityisopettaja Winnie Christensen tanskalaisesta Albertslundin aikuisoppilaitoksesta. Lisäksi kurssilla vieraili luennoitsijoita, joilla on erilaista asiaan liittyvää erityisosaamista.

Lukihäiriöisten yhdistys iloitsee täydennyskoulutuksesta

On suuri edistysaskel, että Färsaaret ovat saaneet ensimmäiset lukiopettajansa. Sen ansiosta lukivaikeuksia kokevat uskaltavat paremmin puhua ongelmistaan, sanoo yhdistyksen perustaja Anne-Karin Kjeld, joka on myös laatinut aiheesta peruskoulunopettajille tarkoitetun esitteen. Uuden koulutuksen myötä dysleksiasta myös tiedotetaan aiempaa paremmin, niihin liittyvä häpeä vähenee ja ihmiset uskaltavat hakea apua ja ohjausta.
Lukihäiriöisten yhdistys on vuosikausia ponnistellut parantaakseen lukihäiriöisten asemaa. Yhdistys on tuonut jatkuvasti esiin sitä, etteivät peruskoulunopettajien taidot ole riittäneet dyslektikkojen auttamiseen. Niinpä yhdistys iloitsee siitä, että yksittäisten ihmisten mahdollisuudet saada apua paranevat, että ongelmiin puututaan heti koulunkäynnin alkuvaiheessa, ja että lukivaikeuksia kokevien nuorten mahdollisuudet käydä koulunsa loppuun paranevat.  

Lisätietoa (fäärin kielellä).

Elisabeth Holm
E-post: eh(ät)ask.fo

Uusi elintarvikealan koulutus herättää kiinnostusta

Klaksvikissa järjestettävään uuteen elintarvikealan peruskoulutukseen on paljon hakijoita.

Tänä vuonna uuteen koulutukseen on tarjolla on 28 opiskelupaikkaa, ja hakuajan loppuessa 14.6. hakemuksia oli tullut 43. Hakijoissa on sekä nuoria juuri peruskoulunsa päättäneitä että aikuisia, joilla on alan työkokemusta. Peruskoulutuksen suorittaminen antaa valmiuden opiskella oppisopimuskoulutuksena esimerkiksi kokiksi, tarjoilijaksi, leipuriksi tai kondiittoriksi. Kurssin järjestävät yhteistyössä Klaksvikin merenkulkuoppilaitos ja tekniikan alan oppilaitos.
Opetus- ja kulttuuriministeri Helena Dam á Neystabø iloitsee uuteen koulutukseen kohdistuvasta suuresta kiinnostuksesta. Hänen mukaansa kahden oppilaitoksen koulutuksen järjestämisen ja opettajien, tilojen ja varusteiden käytön osalta voi toimia esimerkkinä myös muiden oppilaitosten yhteistyöhankkeille. Ministeri toivoo, että Färsaarten ammattikoulutustarjonta monipuolistuu tulevaisuudessa esimerkiksi luovien aineiden ja taideaineiden koulutusohjelmien osalta.

Lisää (fäärin kielellä): www.mmr.fo

Elisabeth Holm
E-post: eh(ät)ask.fo

Paljon hakijoita aikuisoppilaitokseen “Skúlin við Áir”

Pienen oppilaitoksen kohderyhmänä ovat aikuiset kuntoutujat, joiden toimintakyky on alentunut tai joilla muista syistä on puutteelliset perustaidot. Tarjolla on 20 paikkaa 9. luokalla ja 16 paikkaa kaupallisen alan peruskoulutuksessa. Oppilaitokseen on tullut 75 hakemusta eri ikäryhmiin kuuluvilta aikuisilta, mistä päätellen tällaiselle aikuiskoulutukselle on suuri kysyntä.
Koulun tavoitteena on kehittää opiskelijoiden perustaitoja, vahvistaa heidän itseluottamustaan, aktivoida heitä ja parantaa heidän valmiuksiaan palata työelämään tai koulutukseen. Koululla on monien vuosien kokemus kuntoutuksesta, ja lähtökohtana ovat aina yksittäisen opiskelijan tarpeet.

Lisää (fäärin kielellä): www.dugni.fo

Elisabeth Holm
E-post: eh(ät)ask.fo

OWS

NVL

Kuinka luodaan ulapan kaipuu

”Jos haluat miehen rakentavan laivan, älä ala puhua hänelle rakennusaineista, työvälineistä ja työtavoista. Herätä sen sijaan hänessä kaipuu ulapalle.”

Tällä runollisella lainauksella Antoine de Saint-Exupéryn tekstistä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Halldór Ásgrímsson avasi NVL:n monisektorisen aikuisten oppimisen motivaatiokonferenssin, joka järjestettiin 3.–4.6. Kööpenhaminassa. Konferenssi osoittautui yleisömenestykseksi: siihen osallistui noin 300 henkilöä.

Konferenssiraportti, jossa materiaalia eri kielillä: http://www.nordvux.net/page/954/motivationskonferens2010.htm

E-post: Larry.Karkkainen(ät)folkhogskolor.fi
Mer om: motivation

Norden

Raportti toisen asteen opintojen keskeyttämisestä Pohjoismaissa

Toisen asteen koulutuksen jättää Islannissa kesken huomattavasti suurempi osuus opiskelijoista kuin muualla Pohjoismaissa. Ero on erityisen suuri ensimmäisten vuosikurssien osalta. Kehitys on kuitenkin myönteistä, sillä keskeytykset ovat vähentyneet 5 % aikavälillä 2000–2008.

Muualla Pohjolassa keskeyttäneiden osuus on tänä aikana joko pysynyt samana tai kasvanut. Tämä viittaa siihen, että työttömyysasteen ja opintojen keskeyttämisen välillä on yhteys. Jos työnsaanti on helppoa, opintojen keskeyttämisen todennäköisyys kasvaa. Ennen suurta kriisiä keskeyttäneiden osuus oli Suomessa melkoinen, mutta kriisin myötä se pieneni huomattavasti. Pitkällä aikavälillä talouskriisi vaikuttaa hyvin todennäköisesti myös Islannissa samalla tavoin.
Maaliskuun lopussa ilmestyi raportti toisen asteen opintojen keskeyttämisestä Pohjoismaissa. Raportissa selostetaan ilmiön laajuutta ja ominaispiirteitä viidessä pohjoismaassa.  Raportin mukaan tärkeimpiä syitä keskeyttämiseen ovat huono koulumenestys koulutien alussa, puutteelliset sosiaaliset taidot ja heikko sitoutuminen koulutyöhön. Pohjoismaissa 60–80 % ikäluokasta käy loppuun toisen asteen koulutuksen. Vaikka luku on historiallisen korkea, keskeyttäneiden määrän vähentäminen aiheuttaa päänvaivaa kaikissa Pohjoismaissa.

Lisätietoa (norjaksi).

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)fraedslumidstod.is
Mer om: studieavbrott

RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 24.6.2010

NVL:n aloitussivulle