page

Danmark

Uusia pedagogisia pätevyysvaatimuksia ammattiopettajille

Ammattikoulutusta koskevissa säännöksissä on tapahtunut useita muutoksia. Uudessa laissa ammattiopettajilta edellytetään tästä lähin entistä korkeampaa pedagogista ja didaktista osaamista.

Vastaisuudessa ammattiopettajilla tulee olla pedagoginen pätevyys, joka vastaa vähintään opetusalan alempaa korkeakoulututkintoa. Muutosta perustellaan sillä, että opettajien tehtävät muuttuvat yhä haasteellisemmiksi.

Lisätietoa (tanskaksi): Tanskan opetusministeriö

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

MUS-työkalu auttaa kehityskeskustelussa

Tanskan valtiollinen osaamisen ja laadun kehittämiskeskus SCKK on kehittänyt joustavan MUS-konseptin.
MUS on esimiesten ja alaisten välisiin keskusteluihin kehitetty dialogityökalu, jossa käsitellään kehityskeskustelun tärkeimpiä kohtia. MUS helpottaa tavoitteellisen ja rakentavan kehityskeskustelun suunnittelua.
Lisätietoa (tanskaksi): www.sckk.dk/content/mus
Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Osaamisen kehittäminen erottamattomana osana yrityksen toimintaa

Kansallinen osaamisen kehittämiskeskus NCK on julkaissut toisen teemavihon yrityksissä tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen liittyvästä tiedosta ja välineistä.

Teemavihon on kirjoittanut Morten Lassen. Siinä käsitellään yrityksiä, joissa osaamisen kehittäminen nähdään itsestään selvänä ja erottamattomana osana yrityksen toimintaa. Vihkosessa tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, miten menetelmät ja työkalut on sopeutettava yrityskontekstiin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.  Nämä näkökulmat ovat vahva koulutuskulttuuri, vahva yhteistyön perinne ja selvä tarve.  

Lisätietoa (tanskaksi): DPU

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Moni syntyperäinen tanskalainen reputtaisi kansalaisuuskokeen

Ugebrevet A4 -lehden teettämän tutkimuksen mukaan kansalaisuuskokeen reputtaisi 20 % tanskalaisista.
Tutkimukseen osallistui 1112 henkilön suuruinen edustava otos 18–70-vuotiaasta väestöstä. Heille esitettiin samat 40 kysymystä, joihin joulukuussa pidettyyn viimeisimmän kansalaisuuskokeeseen osallistujat joutuivat vastaamaan. Etenkin nuorilla tanskalaisilla olisi vaikeuksia selvitä kokeesta, joka ulkomaalaisten hakijoiden on suoritettava hyväksytysti Tanskan kansalaisuuden saadakseen. Kokelaan on vastattava oikein vähintään 32 kysymykseen, ja 18–29-vuotiaista 34 % ei tässä onnistunut. Tutkimuksen mukaan myös naisilla on keskivertoa huonommat yleistiedot Tanskasta. Tanskalaisnaisista 28 % jäisi ilman kansalaisuutta, jos se edellyttäisi kokeen suorittamista, kun taas miehistä kokeen reputtaisi 12 %.
Lisätietoa (tanskaksi): Ugebrevet A4
Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk
Mer om: baskunskaper

Konkreettisia ehdotuksia lukihäiriöisten aikuisten opetuksen tueksi

Tanskan opetusministeriö on pyytänyt maan lukihäiriökeskusta kehittämään pedagogista ohjausta aikuisten lukihäiriöisten opetuksen tueksi.
Ohjauksen tehtävänä on antaa inspiraatiota ja konkreettisia ideoita aikuisten lukihäiriöisten opettamiseen ja erityispedagogiseen tukeen työpaikoilla ja oppilaitoksessa tapahtuvassa oppimisessa.
Lisätietoa (tanskaksi): Tanskan opetusministeriö
Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Finland

Työttömät voivat osallistua omaehtoiseen koulutukseen työttömyysetuudella

Vuoden 2010 alusta lähtien työttömät voivat osallistua omaehtoiseen koulutukseen menettämättä työttömyysetuuttaan.

Tuen saamisen edellytyksenä on, että henkilö on työtön työnhakija ja täyttänyt 25 vuotta. Työttömän tulee sopia opinnoistaan työvoimatoimiston kanssa, joka arvioi parantavatko opinnot hakijan ammatillista osaamista ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla.
Työttömyysetuus myönnetään kokopäiväopintoihin. Näitä ovat yliopisto- tai ammattikorkeakouluntutkinnon suorittaminen, nuorille suunnatut lukio-opinnot sekä opinnot, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai 25 tuntia viikossa.

Lisätietoja mm:
www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/120202105623EH?OpenDocument

E-post: Pirkko:Sartoneva(ät)vsy.fi

Uusi ammattikorkeakoululaki astui voimaan vuoden alussa

Laissa olevat muutokset koskevat opintomaksuja, oikeutta opiskelupaikkaan, tutkintojen määrittelyä ja maahanmuuttajaopetusta.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus säilyy maksuttomana, mutta ammattikorkeakoulut voivat kerätä maksuja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon osallistuvilta EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Maksukokeilu on voimassa vuoden 2014 loppuun.
Jatkossa opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Uuden lain mukaan ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Koulutuksen tulee olla maksutonta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat uuden lain mukaan korkeakoulututkintoja. Tutkinnot antavat siten kelpoisuuden sellaiseen tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto.

www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/12/vuodenvaihteen_muutoksia.html?lang=fi

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Island

Konferenssi ohjauksesta ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta

11.–12. tammikuuta työelämän koulutuskeskus FA ja Islannin NVL järjestivät konferenssin ohjauksesta ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Konferenssiin osallistui yli 60 aikuiskoulutusalan ohjaajaa, johtajaa ja opettajaa.

Konferenssin avasi Ólafur Grétar Kristjánsson, joka toimii kulttuuri- ja opetusministeriössä ja edustaa Islantia aikuisten oppimisen pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmässä (SVL). Kaksi asiantuntijaa NVL:n asiantuntijaverkostoista vieraili konferenssin alustajina: suomalainen Raimo Vuorinen alusti ohjauksesta ja tanskalainen Kirsten Aagard opitun tunnustamisesta. Kaksi FA:n asiantunijaa, Fjóla María Lárusdóttir ja Haukur Harðarson, pitivät esityksen Islannin tilanteesta sekä aikuisten ohjauksen ja opitun tunnustamisen tämänhetkisistä haasteista. Molempina konferenssipäivinä järjestettiin workshopeja, joissa käytiin vilkasta ja hyödyllistä keskustelua.

Lisätietoa (islanniksi): www.frae.is/frettir/nr/320/

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)fraedslumidstod.is

Norge

Koulutustason yhteys sairauspoissaoloihin

Joka neljäs pelkän peruskoulun suorittaneista työntekijöistä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle kymmenen vuoden aikavälillä. Parhaillaan käytävästä sairauspoissaolokeskustelusta puuttuu koulutustason vaikutuksen pohdinta.
Opetusministeri Kristin Halvorsenin mielestä henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa, tulisi tarjota lisää koulutusta. Tämä vähentäisi työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen määrää.
Halvorsen mainitsee kaksi keinoa sairauslomien ja työkyvyttömyyden vähentämiseksi. Ensinnäkin VOX järjestää opetusta niille, joilla on huonot luku- ja kirjoitustaidot. Toinen keino on mahdollisuus ammattitutkinnon suorittamiseen työpaikalla. Frisch-tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan joka neljäs pelkän peruskoulutuksen suorittaneista työntekijöistä joutuu työkyvyttömäksi kymmenen vuoden aikavälillä. 
Lisätietoa (norjaksi): www.frisch.uio.no/main.html
Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no
Mer om: kortutbildade

Matkalla työtä tai koulutusta kohti

Kragerøssä on aloittanut toimintansa uusi resurssikeskus, joka auttaa asiakkaita hakeutumaan työhön tai koulutukseen. Keskus tarjoaa työharjoittelua ja työelämäneuvojien palveluja, ja sen kautta asiakkaiden työnhakuprosessia tuetaan ja seurataan yksilöllisesti. Työelämäneuvoja toimii tukipilarina prosessin aikana.

Resurssikeskus voi tarjota systemaattista ja pitkäjänteistä apua työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Prosessi edellyttää hakijalta paljon omaa aktiivisuutta ja vastuun ottamista omista valinnoista ja teoista. Kaikille asiakkaille nimetään oma työelämäneuvoja, joka toimii tukipilarina hakuprosessin aikana.  Työelämäneuvojan tehtävänä on ohjata asiakasta ja seurata hakuprosessia kunkin tarpeiden mukaisesti. Kyseessä on työllistymiseen tähtäävä kuntoutustoiminta, jossa osallistujia autetaan selviämään niistä ongelmista, jotka estävät heidän työllistymistään.

Lisätietoa (norjaksi): www.ta.no/nyheter/grenland/article4820890.ece

Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no
Mer om: vägledning

Sopeutettua maahanmuuttajakoulutusta Telemarkissa

Porsgrunnin aikuiskoulutuskeskuksessa on käynnissä uusi hanke. Kolme maahanmuuttajaryhmää on saanut kahden viikon ajan erityisopetusta, joka on sopeutettu heidän koulutustasoonsa.
Tarve maahanmuuttajien työllistämiseen on suuri. Kielitaidon ja muun osaamisen riittämättömyys estää usein työelämään osallistumisen. Maahanmuuttajat ovat hyvin epäyhtenäinen ryhmä, mutta monissa koulutusohjelmissa tätä ei ole huomioitu riittävästi. NAV ja Grenlandin alueen kunnat ovat luoneet aikuiskoulutusmallin, jonka suunnittelussa on otettu huomioon maahanmuuttajien väliset erot.
 
Lue lisää (norjaksi):  www.ta.no/nyheter/article4771916.ece
Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade.nff.no

Sverige

Luonnos uudeksi koululaiksi

Ruotsin hallitus on antanut lakineuvoston tarkastettavaksi luonnoksen uudeksi koululaiksi ja aikoo jättää lakiesityksen valtiopäiville kevään 2010 aikana. Laki voi astua voimaan 1. heinäkuuta 2011.

Laki kattaa koulutuksen päiväkodista aikuiskoulutukseen ja sitä on uudistettu merkittävästi. Lähtökohtana on, että uuden lain tulee olla rakenteeltaan selkeä ja yksinkertainen ja säännösten tulee olla mahdollisimman yhteneväiset kaikille koulutusmuodoille ja koulutuksenjärjestäjille.
Yksi ehdotetuista muutoksista on, että vain asianmukaisen tutkinnon suorittanut voitaisiin palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen opettajaksi tai lastentarhanopettajaksi. Poikkeuksena tästä ovat äidinkielen opettajat ja toisen asteen ammattiopettajat.
Kuntien järjestämän aikuiskoulutuksen pääperiaatteet säilynevät ennallaan. Hallitus ehdottaa, että lakiin lisätään joitakin säännöksiä, jotka tällä hetkellä sisältyvät asetuksiin, ja että käsite aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (validering) määritellään.

Lakiluonnos (ruotsiksi): www.regeringen.se/sb/d/5130/a/137079

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Kaksi raporttia vapaasta sivistystyöstä

Kaksi uutta kansansivistystyöhön liittyvää raporttia on ilmestynyt. Toinen niistä käsittelee Ruotsin opintokeskusten opintopiiritoimintaa, toinen on pohjoismainen raportti aiemmin hankitun osaamisen dokumentoinnista.

Tutkimus opintokeskusten opintopiiritoimintaan osallistuvista
Ruotsin kansansivistysneuvosto on toteuttanut opintopiirien osallistujien parissa useita tutkimuksia osana kansansivistystyön arviointi- ja seurantatyötä. Uuden raportin pohjana olevaan kyselytutkimukseen vastasi 10 800 henkilöä, jotka olivat osallistuneet opintopiiriin vuonna 2008. Tutkimusta on täydennetty haastatteluilla, jotka antavat syvällisempää tietoa osallistumisen syistä ja opintopiiritoiminnan vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan.
Tutkimus osoittaa, että osallistujat pitävät yhtä tärkeänä opintopiireistä saatavaa osaamista ja tietoa kuin niistä kumpuavaa henkilökohtaista kehitystä. Kaikkein tärkeimpänä pidetään opintopiirien vaikutusta hyvinvointiin. Piiri luo yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Opintopiiriin osallistuminen innostaa myös jatkamaan opiskelua.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): PDF

Aiemmin hankitun osaamisen dokumentointi
Pohjoismaisen kansanopistoneuvoston raportti perustuu kartoitukseen, jossa on kartoitettu pohjoismaisissa kansanopistoissa tehtävää aiemmin hankitun osaamisen ja nonformaalin osaamisen dokumentointia. Viimeisessä luvussa esitellään kolme toimenpide-ehdotusta.

Lisätietoa (ruotsiksi): www.rio-org.se/News.aspx?oID=13017

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se
Mer om: folkbildning

Lisätukea työllisyyteen ja talouskasvuun Trollhättanissa ja Länsi-Götanmaalla

Hallitus tukee lisäpanostuksilla työllisyyttä, kasvua ja muutososaamista Trollhättanissa ja Länsi-Götanmaan alueella. Näin parannetaan alueen valmiuksia selviytyä tulevista haasteista.
Lisärahoitusta on luvassa kokonaisuudessaan 542 miljoonaa kruunua, jotka käytetään innovaatioihin, koulutukseen ja työmarkkinatoimenpiteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. yrittäjyyden ja kehityksen tukemista ja työmarkkinapoliittisia toimia.
Lisätietoa (ruotsiksi): http://regeringen.se/sb/d/11992/a/137491
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

NMR

Nordplus-uutisia

Sähköinen hakukaavake, Nordplus Horisontal

Nordplus-ohjelmien sähköinen hakulomake
on avattu ja se löytyy ohjelman kotisivulta www.nordplusonline.org. Samasta osoitteesta löytyy myös vuoden 2010 hakuopas: Nordplus Handbook 2010 (engl. ja skandin.)

Nordplus Horisontalin hakuaika päättyy 1.3.2010
Nordplus Horisontal on yksi Nordplus puiteohjelman neljästä ohjelmasta. Horisontal yhdistää Nordplus Juniorin, Nordplus Korkeakoulutuksen ja Nordplus Aikuiskoulutuksen mahdollistaen laajoja kumppanuuksia elinikäisen oppimisen saralla.
Hanke- ja verkostotoimintaan tulee kuulua vähintään kaksi eri koulutustasoa. Toiminta voi olla esimerkiksi yhteistyötä korkeakoulujen ja peruskoulujen välillä tai ammatillisen toisen asteen ja aikuiskoulutuksen välillä. Ohjelmasta myönnetty tuki on tarkoitettu oppilaitoksille, organisaatioille, järjestöille sekä muille koulutuksen ja elinikäisen oppimisen toimijoille.
Lisätietoa ohjelmasta, ohjelmaopas sekä linkki sähköiseen hakulomakkeeseen sivulla www.nordplusonline.org.

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi
Mer om: projekt

NVL

Motivation

NVL invites to a Nordic Meeting Place 3-4 of June 2010!
How do we create learning arenas that invite and motivate  for  learning?
How to support groups at risk ?
How do we ensure that the students stay on in learning?
Are there new target groups for lifelong learning?
 
Come and share your experience on motivation for lifelong learning.
Book the dates for this cross-sectorial  Nordic conference in Copenhagen already  now!
More information in the coming newsletters and on www.nordvux.net.
E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

Hyvinvoinnin haasteet

Pohjoismaiden neuvosto on käynnistänyt vuoden 2010 ohjelmaansa kuuluvan globalisaatioaloitteen, jonka otsikkona on ”Pohjola kilpailukykyisenä ja ainutlaatuisena hyvinvointialueena – hyvä alue sijoittamiseen, työskentelyyn ja elämiseen”.
Perinteikkäät demokratiat, lait ja toimivat järjestelmät muodostavat hyvän pohjan kestävälle hyvinvointialueelle. Haasteet ovat silti suuria ja tahtoa on enemmän kuin taitoa, toteaa NVL-verkosto, jonka tehtävänä on ollut pohtia, koskeeko mahdollisuus tietoon, vaikuttamiseen ja osallistumiseen kaikkia Pohjoismaiden asukkaita.
Lisätietoa (norjaksi): NVL:n raportit ->Kunnskap, engasjement og deltakelse i Norden – Like muligheter?
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no

RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 2.2.2010

NVL:n aloitussivulle