page

Danmark

Kööpenhaminan ilmastokokous

Kööpenhaminan ilmastokokousta seurataan parhaillaan kaikkialla maailmassa. Useat oppilaitokset ja organisaatiot ovat osallistuneet ilmastokeskusteluun aktiivisesti sekä ennen kokousta että sen aikana ideoimalla ratkaisuja ja kokousohjelmaa.

Kööpenhaminan yliopisto järjesti maaliskuussa 2009 IARU-verkostoon kuuluvien yhteistyöyliopistojen kanssa ilmastoaiheisen tutkijakonferenssin, jolla pohjustettiin YK:n ilmastokokousta. Lisää aiheesta yliopiston ilmastoportaalissa http://klima.ku.dk/ Konferenssin aikaan syntyi mm. yhteisraportti “CLIMATE CHANGE Global Risks, Challenges & Decisions”, jonka pääviestinä esitellään kuusi ilmastonmuutoksen edellyttämää toimenpidettä. Raportti on nyt ladattavissa kahdeksalla kielellä: arabia, tanska, ranska, kiina, portugali, venäjä, espanja ja englanti.
Lue raportin esittelemät toimenpiteet ja lataa raportti http://klima.ku.dk/kongres2009/

Tanskalaiset kansanopistot puolestaan ovat luoneet interaktiivisen englanninkielisen verkkosivuston COme 2gether. Sen tarkoituksena on toimia avoimena keskustelufoorumina, edistää maailmanlaajuista yhteistoimintaa, ajatustenvaihtoa ja keskustelua. Elokuussa 2009 Tanskan kansanopistot järjestivät ilmastoaiheisen kokouksen, jonka pohjalta muotoiltiin kansanopistojen omat keskeiset toimenpide-ehdotukset ilmastonmuutoksen hidastamiseksi: 
"7 promises - change the climate changes”.

Lisätietoa:  http://come2gether.com/brugere/7promises/index.asp?side_id=3

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Uusi kestävän kehityksen verkosto

Regional Centre of Expertise (RCE) on uusi kestävän kehityksen verkosto, jonka Tanskan opetusministeriö on käynnistänyt Tanskan kasvatustieteellisessä yliopistossa.
Verkoston jäseninä on eri alojen ammattilaisia, jotka työskentelevät kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen parissa. Heihin kuuluu mm. tutkijoita, peruskoulunopettajia, kirjastonhoitajia, toimittajia ja muita, jotka työssään välittävät tietoa kestävästä kehityksestä. Seuraavan kolmen vuoden ajaksi sekä Tanskan opetusministeriö että tiedeministeriö ovat myöntäneet verkoston toiminnan aloittamiseen 2,25 miljoonaa kruunua. Tanskalainen verkosto on yhteydessä YK:n maailmanlaajuiseen RCE-verkostoon, jonka taustayhteisönä on United Nations University.
Lisätietoa (tanskaksi)
Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Toisen asteen jälkeinen akuisten VVU-ammattikoulutus hyödyksi työelämässä

osoittaa tanskalaisen EVA-instituutin tuore raportti.

(Suom. huom: Raportissa käsitelty Videregående voksenuddannelse,VVU,  on toisen asteen jälkeinen aikuisten ammattikoulutusmuoto, joka vastaa kestoltaan noin 1 vuoden kokopäiväopintoja). Raportin mukaan opiskelijat arvostavat sitä, että VVU-koulutuksen antama osaaminen on hyödynnettävissä työelämässä ja sitä, että heidän työkokemustaan käytetään hyväksi opetuksessa. Koulutus vaikuttaa myönteisesti työhön, palkkaan, uraan ja haluun oppia uutta, ja täyttää niiltä osin sitä kohtaan asetetut poliittiset odotukset. Raportissa huomautetaan kuitenkin, että teknisen ammattitutkinnon suorittaneet, kuten puusepät, sähköasentajat ja muurarit, eivät helposti löydä itselleen sopivaa koulutusta tämän koulutustason tarjonnasta. Tämä johtuu osittain siitä, että teknisen alan koulutusta on tarjolla paljon vähemmän kuin kaupallista koulutusta, osittain taas siitä, ettei koulutustarjontaa tunneta riittävästi. 

Linkki tanskankieliseen raporttiin.

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk
Mer om: fortbildning

Vuoden 2010 globalisaatiotuista päätettiin

Tanskan hallitus on yhdessä isojen oppositiopuolueiden kanssa sopinut vuoden 2010 globalisaatiomäärärahojen jaosta.
Erityisesti panostetaan nuorten kouluttautumiseen ja koulutuksen loppuun suorittamiseen. Taloudellista tukea myönnetään esim. työssäoppimispaikkoja järjestäville organisaatioille ja ammattioppilaitoksille. Tukea suunnataan myös ammatilliseen korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen.
Lisätietoa (tanskaksi).
Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Finland

Pääkaupunkiseutu panostaa maahanmuuttajiin lisärahoituksella

Tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Tar-koituksena on myös kehittää maahanmuuttajien nopean työllistämisen malli, jota voidaan käyttää koko maassa. Panostuksen rahoittavat valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat. Vuonna 2010 valtion osuus on 2,6 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 2 miljoonaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää pääkaupunkiseudun TE-toimistoille lisärahoitusta maahanmuuttajapalvelujen henkilöstöresurssien lisäämiseksi. Maahanmuuttajille järjestetään vastaisuudessa alkukartoitus pian maahan saapumisen jälkeen, ja koulutukseen osallistumista helpotetaan esim. palkkatuen ja työharjoittelupaikkojen avulla. Koulutusta on tarkoitus järjestää jatkuvasti, jotta maahanmuuttaja ei joudu odottamaan kauan koulutukseen pääsyä. Koulutusta aiotaan myös muuttaa työelämälähtöisemmäksi.
Panostuksen lähtökohtana on, että maahanmuutto on pysyvä osa pääkaupunkiseudun kehitystä. Noin puolet Suomen maahanmuuttajaväestöstä asuu pääkaupunkiseudulla, ja osuuden arvioidaan kasvavan entisestään. Niinpä kotoutumispalvelujen kehittäminen on pysyvä tarve. Valtion ja kuntien työllistämistukitoimista halutaan rakentaa yhtenäinen palveluketju, joka tukee yksittäisen maahanmuuttajan kotoutumis- ja työllistymisprosessia. 

Lue lisää...

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi
Mer om: invandrare

Helsingissä design on osa elämää

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen iloitsee siitä, että Helsinki on valittu vuoden 2012 maailman designpääkaupungiksi. ”Tämä on hienoa ja suuri tunnustus Helsingille ja yhteis-työkumppaneillemme Espoolle, Vantaalle, Kauniaisille ja Lahdelle sekä lukuisille mukana olleille ihmisille. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus, josta on syytä iloita ja josta on otettava kaikki irti”, hän toteaa.

Yhteistyökumppaneiden lisäksi Helsingin hakemusta tukivat valtio, useat yliopistot ja muut oppilaitokset sekä design-alan yritykset ja järjestöt. Pajunen painottaa, että design on ymmärrettävä laajasti. ”Tavoitteena on kehittää kaupunkia ja parantaa elämänlaatua. Design-ajattelua voidaan käyttää esimerkiksi palvelusektorin uudistamisessa. Hyvän designin perusarvoja ovat käyttäjäystävällisyys, kestävä kehitys ja miellyttävät kokemukset
Pajusen mukaan työ alkaa välittömästi ja sen vaikutukset ulottuvat paljon Helsinkiä laajemmalle alueelle ja kestävät kauemmin kuin vuoden. Maailman design-pääkaupunki palvelee koko alueen pitkäaikaista kehitystä ja vahvistaa samalla Helsingin asemaa kansainvälisesti. 
Helsingistä tulee maailman kolmas design-pääkaupunki Torinon (2008) ja Soulin (2010) jälkeen. Tunnustus jaetaan joka toinen vuosi. Valinnan tekee maailman designjärjestö Icsid, joka ilmoitti valinnastaan 25. marraskuuta pidetyssä maailman design-kongressissa Singaporessa.

www.wdc2012helsinki.fi

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi
Mer om: kreativitet

Koululaisten ruotsin taidot huonontuneet entisestään

Peruskoululaisten ruotsin kielen taidot ovat huonontuneet entisestään vuoden 2001 jälkeen. Tämä käy ilmi Opetushallituksen arvioinnista, joka tehtiin keväällä 2008. Peruskoulun lopussa oppilaiden taidot ovat kokonaisuudessaan tyydyttävällä tasolla. Noin puolella pojista on heikot taidot.

Arvioinnissa kartoitettiin myös oppilaiden asenteita ruotsinopiskelua kohtaan. Myönteisimmät asenteet oli tytöillä, jotka aikovat jatkaa opiskelua lukiossa. He pitävät ruotsia melko hyödyllisenä aineena ja luottavat eniten omiin taitoihinsa. Myös ammattiopintoja suunnittelevat tytöt ajattelevat, että ruotsin taidoista voi olla jonkin verran hyötyä, mutteivät katso osaavansa ruotsia.
Lukio-opintoja kaavailevilla pojilla on hieman kielteinen käsitys ruotsin hyödyllisyydestä ja omista taidoista sekä opiskelumotivaatiosta. Ammattiopintoihin aikovat pojat eivät usko taitoihinsa, eivät pidä ruotsista eivätkä juuri pidä sen opiskelua hyödyllisenä.
Ruotsi on pakollinen oppiaine kaikille suomenkielisille oppilaille. Alueelliset erot tuloksissa olivat pieniä. Lapissa ja Oulun läänissä sekä taajamissa asuvat tytöt hallitsivat ruotsin rakenteet hieman muita paremmin.

www.oph.fi/etusivu/101/miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi
Mer om: språk

Island

Koulutus- ja kulttuuriministeri painottaa aikuisopiskelun tärkeyttä

Marraskuun lopussa työelämän koulutuskeskus FA ja Islannin kansainvälinen ohjelmakonttori järjestivät kahden päivän konferenssin, jonka aiheena oli työmarkkinoiden nykytilanne ja tulevaisuus.

Konferenssin avauspäivänä käsiteltiin Islannin työmarkkinoiden vaikeaa tilannetta ja luku- ja kirjoitusvaikeuskurssin tulosraporttia. Lisäksi nimitettiin kaksi oppimisen suurlähettilästä ja pidettiin FA:n vuosikokous. Avauspuheessaan koulutus- ja kulttuuriministeri Katrín Jakobsdottir painotti aikuisopiskelun merkitystä ja totesi, että koulutusalan leikkauksista huolimatta aikuiskoulutuksen tukea ei ensi vuonna vähennetä. Lisäksi ministeri kertoi, että Islannin parlamentti käsittelee pian aikuiskoulutusta koskevan lakiesityksen. ”Aikuiskoulutus on tarkoitettu niille, jotka jostain syystä eivät käytä yleistä koulutusjärjestelmää mutta haluavat parantaa asemaansa kouluttautumalla.”

Ministerin avauspuhe (islanniksi):
http://frae.is/um-fa/arsfundir/mennta-og-menningar/

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Oppimisen suurlähettiläät

Työelämän koulutuskeskuksen vuosikokouksessa 26. marraskuuta nimitettiin kaksi oppimisen suurlähettilästä: Sigtryggur Gíslason ja Vilhjálmur Örn.
Molemmat ovat käyneet läpi aiemman oppimisen tunnustamisprosessin saadakseen puusepän pätevyyden. He ovat myös osallistuneet erilaisille kursseille hankkiakseen lisää itsevarmuutta ja päästäkseen kouluaikana vaivanneista luku- ja kirjoitusvaikeuksista. Tällä hetkellä molemmat ovat mukana erilaisilla kursseilla Símeyssä. Oppimisen suurlähettiläs on vuoden aikuisopiskelijaa vastaava palkinto. Sen tehtävänä on motivoida aikuisia opiskelemaan osoittamalla, että koulutus kehittää ja avaa uusia mahdollisuuksia.
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Valtaosalla pitkäaikaistyöttömistä on pelkkä peruskoulupohja

Sosiaaliministeriön uusi raportti pitkäaikaistyöttömyydestä kertoo, että työttömiä työnhakijoita oli lokakuussa 7,6 % työvoimasta eli 12.680 henkilöä. Tästä ryhmästä yli puolet on ollut työttömänä kauemmin kuin puoli vuotta. Lähempi tarkastelu osoittaa, että yli 30 % pitkäaikaistyöttömistä on 30-vuotiaita tai nuorempia. Raportista käy ilmi myös, että alle 30-vuotiasta pitkäaikaistyöttömistä jopa 77.4 % on käynyt loppuun asti pelkän peruskoulun.
Koko raportti (islanniksi): PDF
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is
Mer om: kortutbildade

Norge

Nuorten vammaisten haasteet työelämässä

Lähes puolet pelkän peruskoulun käyneistä nuorista vammaisista on työelämän ulkopuolella. Nuorten vammaisten työllisyysaste on kokonaisuudessaan matalampi kuin muun työvoiman.

Tulokset käyvät ilmi AFI:n kirjoittamasta raportista, joka on osa OECD:n toteuttamaa kansainvälistä tutkimushanketta. Raportin on kirjoittanut AFI:n tutkija Sveinung Legard. Raportti taustoittaa nuorten vammaisten tilannetta Norjassa ja näyttää, millaisia haasteita he kohtaavat koulussa, korkeakoulussa ja työelämässä ja etenkin koulutuksesta työelämään siirryttäessä. Raportin mukaan nuorten vammaisten työllisyysaste on Norjassa noin 65 %. Korkeakoulutettujen työllisyysaste on 82%, kun taas pelkän peruskoulun käyneistä vain 53 % on työssä. Neljä 10:stä työssäkäyvästä on osa-aikatyössä, ja heistä 77 % opiskelee ja työskentelee samanaikaisesti.

Lisätietoa (norjaksi):
www.afi-wri.no/modules/module_123/proxy.asp?I=4637&C=1&D=2&mids /
www.absentia.no/article.aspx?articleID=2280

Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no

Liikunta ja täydennyskoulutus pidentävät työuraa

Iän sijasta työkyky vaikuttaa ratkaisevasti siihen, milloin työntekijä haluaa siirtyä eläkkeelle. Tutkijoiden mukaan ikääntyville työntekijöille tulisikin antaa mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja työpaikkaliikuntaan.
Suositukset muotoiltiin työtä ja työkykyä käsiteltävässä tutkijaseminaarissa, jonka järjesti Nordic Institute for Advanced Training in Occupational Health (NIVA). Seminaari järjestettiin tanskalaisessa työympäristön tutkimuslaitoksessa (Det Nationale Forskningscenter for Arbejdsmiljø).
Lisää aiheesta (norjaksi): www.absentia.no/article.aspx?articleID=2279
Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no

Hajautettu koulutus, tiedonvälittäjät ja IT-avusteinen oppiminen

Väestön koulutustaso on tärkeää aluekehitykselle, mutta korkea-asteen koulutuksen järjestäminen on monella alueella ongelma. Ratkaisua haetaan koulutusvälittäjistä ja tietotekniikasta.

Koulutusvälittäjyys – eli se, että joku erikoistuu koulutuksen toteuttamiseen – voi tulevaisuudessa olla tärkeä osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen väline haja-asutusalueilla. Näin sanoo tutkimuslaitos Trøndelag Forskning og Utvikling:in vanhempi tutkija Margrete Haugum, joka on arvioinut Kristiansundin korkeakoulukeskusta. Väestön koulutustaso on merkittävä tekijä aluekehitykselle, ja aikuisopiskelijat ovat tärkeä korkeakoulutuksen kohderyhmä.

Lisätietoa (norjaksi): www.forskning.no/artikler/2009/november/235384

Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no

Eurooppalainen matikkaseminaari

Vox järjestää seminaarin kaikille, jotka työskentelevät aikuisten arkimatematiikan opetuksen parissa. Seminaari järjestetään Oslossa 1. –2 helmikuuta 2010, ja sen työkielenä on englanti.

The target group is policy makers, researchers, practitioners and teacher trainers.
 
Invited speakers include:
Geoff Wake, Senior Lecturer in Mathematics Education at the University of Manchester, UK
Terry MacGuire, Head of Lifelong Learning at the Institute of Technology Tallaght in Dublin Ireland
Lena Lindenskov, Professor msr in Mathematics and Science Education at DPU School of Education, Aarhus University, Denmark.
Henk van der Kooij, Curriculum developer, Freudenthal Institute at Utrecht University, The Netherlands.

Practical information
Venue: Vox, Olaf Helseths vei 5b, Oslo
Conference fee: 130 EUR, incl two lunches and one dinner.

Lataa koko ohjelma PDF-muodossa.

Jakob Sletten
E-post: sletten(at)nade-nff.no

Sverige

Uudistettuun lukiokouluun insinööritutkinto

Koulutuskenttää uudistetaan parhaillaan Ruotsissa intensiivisesti. Toisen asteen koulutuksen rakennetta ja sisältöä muutetaan muun muassa sisällyttämällä lukiokoulun koulutusvalikoimaan toisen asteen ammattitutkintoja. Uudistus vaikuttaa myös aikuiskoulutukseen.

Ruotsin hallitus haluaa tuoda uudistettuun lukiokouluun mahdollisuuden suorittaa toisen asteen insinööritutkinto, johon johtaa nelivuotinen tekniikan alan koulutusohjelma.
Mm. Ruotsin tilastokeskus on kiinnittänyt huomiota siihen, että suuri määrä toisen asteen tai alemman korkea-asteen koulutuksen suorittaneita insinöörejä jää eläkkeelle lähivuosina. Siksi on tarpeen luoda valovoimaisia ja kestoltaan lyhyempiä insinöörikoulutusohjelmia.
Hallitus aikoo antaa kouluvirastolle tehtäväksi luonnostella uutta tekniikan alan koulutusohjelmaa, joka sisältyisi uudistetun lukiokoulun valikoimaan. Tekniikan koulutusohjelman tulee antaa opiskelijoille kolmessa vuodessa valmiudet korkeakouluopintoihin. Halutessaan opiskelija voi jatkaa teknisessä koulutusohjelmassa vielä neljännen vuoden, jolloin hän voi suorittaa toisen asteen insinöörin tutkinnon. Tutkinto tulee olemaan hyvin ammattisuuntautunut ja sisältämään työmarkkinoilla kysyttyä osaamista.

Lisätietoa (ruotsiksi): www.regeringen.se/sb/d/2279/a/135426

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Osaamiskolmion avulla talouskasvua Ruotsiin ja Eurooppaan

EU:n korkeakoulutuksesta vastaavat ministerit ovat tehneet johtopäätöksiä siitä, miten niin sanottua osaamiskolmiota (koulutus, tutkimus, innovointi) vahvistetaan Euroopassa. Osaamiskolmio on kuulunut Ruotsin koulutussektorin painopistealueisiin puheenjohtajuuskaudella.
Korkeakouluista ja tutkimuksesta vastaava ministeri Tobias Krantz on lähettänyt maan yliopistojen ja korkeakoulujen rehtoreille kirjeen, jossa kerrotaan ministerineuvoston johtopäätöksistä ja kehotetaan oppilaitoksia työskentelemään yhä tehokkaammin koulutuksen ja tutkimuksen innovaatiovoiman lisäämiseksi. Yliopistoja ja korkeakouluja pyydetään myös raportoimaan siitä työstä, mitä ne jo tekevät asian hyväksi.
Lisätietoa (ruotsiksi): www.regeringen.se/sb/d/11360/a/136736
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Maahanmuuttajien ruotsinopetusta kansanopistoihin

Ruotsin hallitus esittää, että uusien opiskelupolkujen luomiseksi kansanopistoille annettaisiin oikeus järjestää maahanmuuttajien ruotsinopetusta. Erilaisten aikuiskoulutuksen järjestäjien asemaa halutaan muuttaa tasa-arvoisemmaksi. Siksi hallitus ehdottaa myös, että yksittäiset koulutuksenjärjestäjät voisivat tietyin ehdoin saada oikeuden antaa todistuksia myös silloin, kun koulutus toteutetaan ostopalveluna.

Tällä hetkellä yksittäiset koulutuksenjärjestäjät voivat saada ns. todistuksenanto-oikeuden, eli oikeuden antaa arvosanoja ja todistuksia ja järjestää kokeita esim. kunnallista aikuiskoulutusta koskevien sääntöjen mukaisesti.
Kansanopistoissa tapahtuvaa maahanmuuttajien ruotsinopetusta ym. koskevassa lakiesityksessä ehdotetaan, että kansanopisto voisi toimia maahanmuuttajien ruotsinopetuksen järjestäjänä. Esityksessä ehdotetaan myös, että rehtorin toimeen kuuluvat kunnallisen aikuiskoulutuksen virkavelvollisuudet voitaisiin siirtää koulutuksenjärjestäjälle silloin, kun koulutus toteutetaan ostopalveluna. Edellytyksenä olisi, että koulutuksenjärjestäjällä on todistuksenanto-oikeus.

Lisätietoa (ruotsiksi): www.regeringen.se/sb/d/11328/a/136729

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se
Mer om: invandrare

Runsaasti hakemuksia ammattikorkeakoulutuksen järjestämisestä

Syksyn hakukierros ammattikorkeakoulutusten järjestämisestä poiki yhteensä 851 hakemusta koulutuksenjärjestäjiltä. Ammattikorkeakouluvirasto päättää alkavista koulutuksista tammikuun 2010 lopulla.
Kerran vuodessa valtiolliset korkeakoulut, kunnat, maakunnat ja luonnolliset tai juridiset henkilöt voivat anoa oikeutta järjestää ammattikorkeakoulujärjestelmän puitteissa tapahtuvaa koulutusta. Tämänkertainen haku koski syksyllä 2010 tai keväällä 2011 alkavia koulutuksia. Virastoon on tullut 851 hakemusta ammattikorkeakoulutuksen järjestämisestä, mikä vastaa noin 23 222:ta opiskelupaikkaa. Aiemmassa ennusteessaan virasto on arvioinut, että tilaa olisi noin 7000 opiskelupaikalle. Noin puolet koulutuspaikoista on varattu lyhyempiin, enimmillään vuoden pituisiin koulutuksiin. Lista alkavista koulutuksista julkaistaan verkkosivulla www.yhmyndigheten.se tammikuun loppupuolella.
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Europa

Lifelong Learning and Wellbeing

12th International LLinE Conference, 27-29th January 2010; Tuusula, Finland

The conference will address the following issues:
• What does wellbeing mean in the context of lifelong learning?
• How can lifelong learning support and promote wellbeing in different settings?
• How does wellbeing influence learning?
• How does learning influence wellbeing?

The programme includes keynotes and case study presentations as well as workshops, roundtable sessions and study visits. The conference will be a forum for exchanging ideas and for mutual learning for participants from different countries and different contexts.

Further information: www.lline.fi

E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

NMR

Oppimis- ja dialogifoorumi

Oppimis- ja dialogifoorumin tarkoituksena on tukea oppimisympäristöjä kaikkialla yhteiskunnassa. Foorumi haluaa edistää oppimista koskevan tiedon siirtymistä käytäntöön – esimerkiksi silloin kun oppilaitoksissa suunnitellaan pedagogisia ratkaisuja, kun työpaikkoja muokataan innovaatiomyönteisiksi tai kun kokouksista, kursseista ja konferensseista halutaan tehdä mahdollisimman antoisia.

www.dialognorden.org

E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

NVL

Sähköisiä työkaluja

käytetään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisprosesseissa usein.

Joskus niitä käytetään itsearvioinnin välineenä tai muussa osaamisen kartoittamisessa, joskus taas henkilön taitojen arvionnissa tai dokumentoinnissa. Keväällä 2009 tehtiin pohjoismaisista e-työkaluista kartoitus, josta laadittiin raportti ja sen liitteeksi esittelyt useista sähköisistä työkaluista. NVL:n teemasivulla kuvaillaan lyhyesti muutamia e-työkaluja jokaisesta pohjoismaasta. Sivuilla on myös linkit kyseisiin työkaluihin maittain.

www.nordvux.net/page/886/everktyg.htm

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se
Mer om: validering

Norden

Osaamisen dokumentointi pohjoismaisissa kansanopistoissa

Pohjoismaisen kansanopistoneuvoston raportissa on kartoitettu, miten pohjoismaisissa kansanopistoissa dokumentoidaan opiskelijoiden saavuttamaa osaamista, eritoten nonformaalia osaamista.

Raportti (pdf)

E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

* * *

God Jul och Gott Nytt År

Glædelig Jul og Et Godt Nytår

Gleðileg jól og farsælt komandi ár

Juullimi Ukiortaassamilu Pilluaritsi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul og Godt Nyttår

Gledilig Jól og Gott Nyttár

Buorit Juovllat ja Lihkolaš Oðða Jagi

Merry Christmas and Happy New Year


RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 17.12.2009

NVL:n aloitussivulle