page

Danmark

Kansansivistystyön pedagogisten erityispiirteiden vaikutus matalasti koulutettuihin osallistujiin

Tanskan sivistysliitot ja päiväkansanopistot ovat aloittaneet hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kansansivistystarjontaa kaikkein koulutuskielteisimmälle ja syrjäytyneimmälle kansanosalle. Päiväkansanopistojen yhdistys järjesti 11. maaliskuuta kehitys- ja tutkimuskonferenssin, jonka pääaiheena oli kansansivistystyön erityinen pedagoginen oppimisympäristö. Konferenssi on osa kehityshanketta.
Sten Højrup kansallisesta osaamisen kehittämiskeskuksesta (Nationalt Center for Kompetenceudvikling) ja Steen Elsborg Århusin yliopiston kasvatustieteellisestä korkeakoulusta (Danmarks Pædagogiske Universitetsskole) esittelivät alustavia tutkimustuloksia. Niiden mukaan kansansivistystyön osallistujakeskeinen, kokemuspohjainen pedagogiikka ja yhteisöllisyyttä ja kunnioitusta korostava oppimisympäristö motivoivat myös matalasti koulutettuja osallistujia, joilla ei ole paljon kokemusta koulutuksesta. Konferenssin sisältö ja rakenne oli suunniteltu niin, että osallistujat saivat kuuntelemisen lisäksi myös keskustella vapaan sivistystyön erityispiirteistä ja kokea ne käytännössä. Tutkimustulokset sisältyvät NCK:n uuteen julkaisuun, jonka nimi suomeksi on ”Motivaatio ja oppimismuoto – katsaus tähänastiseen tutkimukseen”. Julkaisussa kartoitetaan motivaation käsitettä ja määritellään joukko motivaatiokategorioita. Yksi katsauksen johtopäätöksistä on, että tiettyjen oppimismuotojen ja motivaatiotekijöiden välillä ei ole yksinkertaisia, suoraviivaisia yhteyksiä. Sen sijaan merkitystä voi olla sillä, että opetus on yhteydessä työpaikalta tuttuun todellisuuteen.
Linkki julkaisuun (pdf) 
Lisätietoa DFS:n kotisivuilta...
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk
Mer om: forskning

Ammattikoulutus uudistuu

Tanskalaista ammattikoulutusta uudistetaan ja muokataan parhaillaan vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin.
Ammattikoulutustoimikunnalla on paljon uusia parannusehdotuksia. Yksi ajatus on, että oppisopimuskoulutuksen suorittaneille tarjotaan ylimääräistä koulutusta, jonka avulla he voivat pätevöityä johtotehtäviin tai ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Kesään mennessä alkanee myös uusi teollisuusalan koulutus, joka on tarkoitettu erityisesti käytännöllisesti suuntautuneille opiskelijoille. Uudistusprosessin aikana monia koulutuksia muokataan ja joitakin lopetetaan.
Lisätietoa…
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen vielä harvinaista oppilaitoksissa

Tämä käy ilmi opitun tunnustamisen tietokeskuksen (Nationalt Videncenter for Realkompetencevurderinger) uudesta tutkimuksesta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista säätelevä lainsäädäntö on vielä uutta, ja vaikka lain tarkoitus on selvä, osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tapahtuu vielä melko vähän. Tähän on useita syitä, mutta merkittävimmät esteet ovat taloudellisia. Tunnustamiseen suunnataan usein liian vähän varoja tai dokumentaation ja ohjauksen kuluja ei oteta huomioon budjetissa. Osaamisen tunnustamista estää myös se, että sitä ei tunneta riittävän hyvin eikä oppilaitosten henkilökunnalla ei ole aikaa kehittää osaamistaan tältä osin. Tutkimuksen kohteena on ollut formaalin sektorin oppilaitoksia eri koulutustasoilta. Tutkimusta täydennetään vuonna 2009 muun muassa tapauskuvauksilla.
Lisätietoa... 
Linkki raporttiin (pdf)
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk

Aikuiskoulutus, täydennyskoulutus ja jatkokoulutus – myös vammaisille ja vajaakuntoisille?

Tanskalainen vammaisten tasa-arvokeskus on julkaissut raportin siitä, miten aikuiskoulutuksessa voidaan tukea vajaakuntoisia.
Erilaiset aikuis-, täydennys- ja jatkokoulutuksen muodot tarjoavat työntekijöille tärkeän mahdollisuuden päivittää osaamistaan muuttuvilla työmarkkinoilla. Mutta taataanko tämä mahdollisuus myös vammaisille ja vajaakuntoisille? Raportti tarkastelee sitä, millaisia kompensaatiomahdollisuuksia sisältyy aikuiskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön. Tutkimus antaa yleiskuvan siitä, millaisia esteitä vammaiset ja vajaakuntoiset kohtaavat osallistuessaan aikuiskoulutukseen.
Raportin ”Aikuiskoulutus, täydennyskoulutus ja jatkokoulutus – myös vammaisille ja vajaakuntoisille?”, ovat kirjoittaneet Lene Maj Pedersen, Signe Stensgaard, Tina Mou Jakobsen ja Kira Hallberg.
www.clh.dk/index.php?id=1431
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk

Finland

KEHO-työryhmä esittää vapaan sivistystyön lakiuudistusta

(10.3.) Vapaan sivistystyön lainsäädäntöä esitetään uudistettavaksi. Valmisteluryhmä jätti kansalaisopistoja, kansanopistoja, kesäyliopistoja, liikunnan koulutuskeskuksia ja opintokeskuksia koskevan esityksensä opetusministeri Virkkuselle.
Ehdotuksessa laissa määriteltäisiin nykyistä selkeämmin vapaan sivistystyön asema ja eri oppilaitosmuotojen tehtävät. Lakiin tulisi myös lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä koskeva velvoite. Rahoitusjärjestelmän perusta olisi jatkossakin lakisääteinen laskennallinen valtionosuusjärjestelmä.
www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/03/vapaa_sivistystyo.html
E-post: Ingrid.Ronnow(ät)vsy.fi

Aikuiskoulutuksen AKKU-väliraportti luovutettiin

(6.3.) Opetusministeri Henna Virkkunen pitää ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevan johtoryhmä ehdottamia toimia ajankohtaisina ja tärkeinä pyrittäessä pidentämään ihmisten työuria.
Johtoryhmä luovutti toisen väliraporttinsa 6.3. Kehityslinjana on työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, tutkintojen ja tutkinnon osien joustavat yhdistelymahdollisuudet ja kysyntälähtöisyys.
www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/03/akku_ii_valiraportti.html
E-post: Ingrid.Ronnow(ät)vsy.fi

Opettajien kelpoisuustilanne on kohentunut

Opettajan ammatin kiinnostavuus tulee olemaan yksi keskeinen haaste kun pyritään turvaamaan pätevän ja ammattitaitoisen henkilöstön saanti opetusalan tehtäviin myös jatkossa. Opettajat Suomessa 2008 -julkaisussa tarkastellaan opettajuuden tulevaisuutta ja sen haasteita.
Opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteistyönä kokoama Opettajat Suomessa 2008 -julkaisu perustuu Tilastokeskuksen keväällä 2008 suorittamaan tiedonkeruuseen. Tiedonkeruu kattoi opettajien kelpoisuustilanteen ja ikärakenteen lisäksi mm. opettajien täydennyskoulutuksen ja työelämäjaksot.
www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2009/1203/opettajien_kelpoisuus.html (Uutinen)
www.oph.fi/julkaisut/2009/Opettajat_Suomessa_2008.pdf (Raportti)
E-post: Ingrid.Ronnow(ät)vsy.fi

Island

Lakiesitys aikuiskoulutuksesta

On epävarmaa, astuuko Islannin hallituksen aikuiskoulutuslakiesitys voimaan tämän vaalikauden aikana. Hallitus jätti esityksensä parlamentille, Althingille, joulukuussa 2008. Lain piti astua voimaan 1. heinäkuuta 2009. Lakiesitys koskee aikuiskoulutuksen suunnittelua ja hallituksen ja työelämäosapuolten välistä yhteistyötä.
www.althingi.is/altext/136/s/pdf/0291.pdf
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Opetusministeriö myöntää 82 miljoonaa Islannin kruunua maahanmuuttajien islanninopetukseen

Varoja myönnettiin kielikursseihin, jotka eivät kuulu peruskoulun tai toisen asteen opetuksen piiriin. Tavoitteena on taata kaikille Islannin asukkaille sellainen islannin kielen taito, joka mahdollistaa aktiivisen kansalaisuuden.
Varoja voivat hakea koulutuksen järjestäjät ja rekisteröidyt yritykset, jotka järjestävät islanninopetusta työntekijöilleen. Hakemuksia tuli lähes 40 kurssikeskukselta ja yritykseltä, jotka hakivat yhteensä noin 125:tä miljoonaa Islannin kruunua. Ministeriö myönsi 33:lle näistä yhteensä 82 miljoonaa Islannin kruunua. Tuki myönnettiin vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana järjestettäviin maahanmuuttajien islanninkursseihin. 
Lisätietoja ministeriön kotisivulla
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is
Mer om: språk, invandrare

Norge

Kirjastoista digitaalisen osaamisen oppimisympäristöjä

Vox julkaisi vuonna 2008 raportin, jonka mukaan jopa neljäsosa norjalaisista on syrjäytynyt nettiyhteiskunnasta. Nyt norjalaiset kirjastot haluavat profiloitua digitaalisen osaamisen oppimisympäristöinä. Vuonna 2009 neljälle kirjastolle on myönnetty varoja tähän tarkoitukseen.
Linkki raporttiin:  www.vox.no/templates/CommonPage.aspx?id=3236
Lisätietoa:  http://digikombi.biblioteknett.no/
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no

Aikuisten osaamistavoitteet

Monet aikuiset tarvitsevat parempia perustaitoja (luku- ja laskutaidot jne.). Jotta oppiminen olisi motivoivaa ja tehokasta, on tärkeää tietää opiskelijan lähtötaso. Vox on kehittänyt osaamistavoitteet seuraaville alueille:  digitaalinen osaaminen, arkimatematiikka, lukeminen ja kirjoittaminen ja suullinen viestintä. Tavoitteiden avulla on helppoa kartoittaa, millä alueilla aikuisilla on oppimistarpeita.  – Nyt meidän on helpompaa sovittaa opetus opiskelijoiden elämän- ja työtilanteeseen. Samalla myös aikuisten motivoiminen opiskeluun helpottuu, sanoo Voxin johtaja Jan Ellertsen.
Lisätietoa: www.vox.no/templates/CommonPage.aspx?id=3073
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no

Lisää hyviä opettajia!

Norjassa halutaan parantaa opettajien ammattitaitoa ja opettajan ammattiin kohdistuvia asenteita. Siksi maaliskuussa käynnistettiin uusi kampanja, GNIST.
Kampanja kestää kolme vuotta ja maksaa noin 20 miljoonaa Norjan kruunua. – Hallituksen tavoitteena on nostaa norjalaisen koulujärjestelmän tasoa. Se onnistuu vain, jos saamme vielä enemmän hyviä opettajia. Opettajan ammatista kiinnostuneiden on kysyttävä itseltään, onko heillä todellinen kutsumus alalle, sanoo korkeakoulutusministeri Tora Aasland. – Opettajan ammatti on vaativa, joten siihen hakeutuvien on  oltava osaavia, työlleen omistautuneita ja hyviä välittämään tietoa, hän korostaa.
Lisätietoa...
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no

Apua monille

Norjan työ- ja hyvinvointihallinto NAV on joutunut toimimaan osaamisensa ja kapasiteettinsa äärirajoilla finanssikriisin nostettua työttömyyslukuja.
Nyt NAV:ille on myönnetty 710 miljoonaa Norjan kruunua, jotta se voisi pysyä uusien haasteiden tasalla. – Meidän on taattava, että ihmiset saavat tukensa ja etuutensa ajallaan. Ehdottamiemme toimien avulla NAV pystyy saavuttamaan asetetut päämäärät ja sopeutumaan lisääntyneen työttömyyden aiheuttamaan uuteen tilanteeseen, sanoo valtioneuvos Dag Terje Andersen. Varoja käytetään muun muassa NAV:in työntekijöiden lisäkoulutukseen.
Lisätietoa... 
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no

Sverige

Aikuisten ammattikoulutus kiinnostaa kuntia

Ruotsalaiskunnat ovat hyvin kiinnostuneita järjestämään toisen asteen ammattikoulutusta aikuisille. Tämä käy ilmi Ruotsin kouluvirastoon tulleista hakemuksista. Virasto jakaa kunnille tarkoitukseen yhteensä 259 miljoonaa kruunua valtion varoja.
Kunnat olivat hakeneet yhteensä 523:ea miljoonaa kruunua, eli yli kaksinkertaista määrää. Kuntien anomien koulutuspaikkojen yhteismäärä oli 10 000. Eniten on anottu hoitoalan koulutuspaikkoja, mutta kunnat aikovat perustaa paljon paikkoja myös teollisuusalan, hotelli- ja ravintola-alan, ajoneuvoalan ja kaupan alan koulutuksiin.
Lisätietoja…
E-post: Nils.Friberg(ät)kristianstad.se

Ammattikorkeakouluun uusia koulutusohjelmia

Ruotsin uutta ammattikorkeakoulujärjestelmää valmisteleva toimikunta pyytää oppilaitoksia hakemaan valtion tukea ammattikorkeakoulutuksen aloittamiseen vuonna 2009.
Tämän hakukierroksen tarkoituksena on saada ammattikorkeakoulujärjestelmän piiriin uusia koulutusohjelmia, jotta toisen asteen jälkeisen ammattikoulutuksen kokonaismäärä kasvaisi. Niinpä toisen asteen jälkeisiä ammattikoulutuksia, joille on jo myönnetty valtion tukea syksyksi 2009 (esimerkiksi kvalificerad yrkesutbildning -koulutukset) ei tällä kierroksella aseteta etusijalle.
www.ky.se
E-post: Nils.Friberg(ät)kristianstad.se

Hallitus kannustaa maahanmuuttajien ruotsinopiskelua rahabonuksella

Ruotsin hallitus on päättänyt toteuttaa kokeilun, jossa ruotsia vieraana kielenä opiskelevat saavat ylimääräisen rahasumman. Pyrkimyksenä on lyhentää opiskeluaikoja. Lain tavoitteena on, että juuri maahan saapuneet oppivat nopeammin ruotsia ja parantavat työllistymismahdollisuuksiaan.
www.regeringen.se/sb/d/11283/a/122504
E-post: Nils.Friberg(ät)kristianstad.se
Mer om: språk, invandrare

Europa

Konferenssi aktiivisesta kansalaisuudesta Euroopassa – ilmoittaudu nyt!

Ruotsalainen sivistysliittojen etujärjestö Folkbildningsförbundet ja EAEA järjestävät 29.–30. syyskuuta 2009 vuorovaikutteisen ja luovan kohtaamisen, jonka aiheena on aktiivinen kansalaisuus. Tilaisuus järjestetään Göteborgissa Maailmankulttuurin museossa (Världskulturmuseet).
Konferenssin kohderyhmänä ovat ruotsalaiset ja eurooppalaiset kansansivistysjärjestöt ja eritasoiset päättäjät. Kahden seminaaripäivän aikana keskustellaan eurooppalaisten käytettävissä olevista vaikuttamisen tavoista ja kanavista. Konferenssin avauksena nähdään Margot Wallströmin, Cecilia Malmströmin ja Astrid Thorsin välinen interaktiivinen keskustelu, joka lähetetään digitaalisena. Keskusteluun osallistuu myös muita keskustelijoita eri puolilta Ruotsia ja Eurooppaa. Toinen konferenssipäivä koostuu paristakymmenestä seminaarista, joiden kolme pääteemaa ovat sosiaalinen osallisuus, identiteetti ja ilmasto sekä energia.
Konferenssiohjelma valmistuu toukokuun alussa. Jos olet kiinnostunut esiintymään jossain konferenssin seminaareista tai järjestämään oman seminaarin, lähetä ehdotuksesi 6. huhtikuuta mennessä. Konferenssin viimeinen ilmoittautumispäivä on 31. elokuuta, mutta paikkoja on rajoitettu määrä, joten kannattaa ilmoittautua jo nyt.
Lisätietoa osoitteesta www.activeineurope.org.
Marie Fredriksson
E-post: marie(ät)studieforbunden.se

NMR

Uudet liikkuvuusohjelmat vahvistavat pohjoismais-balttilaista yhteistyötä

Pohjoismaalais-balttilaisille liikkuvuusohjelmille on varattu noin kahden miljoonan euron vuosibudjetti, ja ne jatkuvat vuoden 2009 alusta vuoteen 2013 asti. Ohjelmista myönnetään tukea opintokäynteihin ja työssäoppimisjaksoihin, täydennyskoulutukseen ja verkostoitumiseen. Vuoden 2009 viimeinen hakupäivä on 30. huhtikuuta.
Pohjoismais-balttilainen julkishallinnon liikkuvuusohjelma myöntää taloudellista tukea valtion virkamiehille ja muille julkisen sektorin työntekijöille. Ohjelmaa hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston Viron-toimisto.
www.norden.ee
Pohjoismais-balttilainen elinkeinoelämän ja teollisuuden liikkuvuusohjelma myöntää taloudellista tukea elinkeinoelämän ja teollisuuden eri toimijoille. Ohjelmaa hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston Latvian-toimisto.
www.norden.lv
Pohjoismais-balttilainen kulttuurialan liikkuvuusohjelma tukee pitkä- ja lyhytaikaisten verkostojen rakentamista, taiteilija-asuntoja ja taiteen ja kulttuurin ammattilaisten liikkuvuutta. Ohjelma jatkuu 2009–2011, ja sitä hallinnoi Suomessa sijaitseva Pohjoismainen kulttuuripiste. 
www.kknord.org
Lisätietoa...
E-post: Antra.Carlsen(ät)ky.se
Mer om: projekt, mobilitet

NVL

NVL:n tulevaisuus

NVL on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen foorumi, jonka tehtävänä on muun muassa kerätä ja vaihtaa kokemuksia siitä, millä tavoin elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä parhaiten edistetään. Yhteistyö arvioitiin perusteellisesti vuonna 2008, ja vuoden 2009 alussa tehtiin uusia järjestelyjä. Kesäkuuhun 2009 asti pääkoordinaattorivastuu on ruotsalaisella ammattikoulutusviranomaisella KY:llä*), ja 1.7. se siirtyy norjalaiselle Voxille**).

NVL:n toiminta kattaa vastaisuudessa seuraavat aihealueet:
• Osaamisen kehittäminen eri koulutusaloilla, työelämässä ja yhteiskunnallisessa elämässä.
• Laadun varmistus ja kehittäminen, mukaan lukien erilaisiin aikuisten oppimisen muotoihin suunnattujen panostusten tulosten seuranta.
• Yksilöiden osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmät ja dokumentointi.
• Jatko- ja täydennyskoulutukseen, erityisesti lyhyisiin koulutuksiin, liittyvä ohjaus.

Vuoden 2009 budjetti on runsaat 6,5 miljoonaa Tanskan kruunua, jotka käytetään osin keskitettyihin toimintoihin, osin hajautetusti viiden Pohjoismaan ja kolmen itsehallintoalueen toimintoihin.

Seuraavat organisaatiot vastaavat jatkossa NVL:n kansallisista koordinaattoreista ja yhteyshenkilöistä:
Tanskan maakoordinaattori: Nationalt Center for Kompetenceudvikling (NCK), DPU
Suomen maakoordinaattori: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (VSY)
Islannin maakoordinaattori: Fræðslumiðstöð atvinnulífsins (FA)
Norjan maakoordinaattori: Norsk Forbund for fjernundervisning og fleksibel utdanning (NFF)
Ruotsin maakoordinaattori: Skolverket, Vuxenutbildningsenheten
Färsaarten yhteyshenkilö: Altjóða Skrivstovan (ASK)
Ahvenanmaan yhteyshenkilö: Viveca Lindberg, Tukholman yliopisto, koulutusalan yritys Living
Verkkotoimittaja: Suomen Kansanopistoyhdistys ry

*) Myndigheten för kvaliciferad yrkesutbildning
**) Nasjonalt senter for læring i arbeidslivet

E-post: Antra.Carlsen(ät)ky.se

On the go – mobiiliteknologia opetuskäytössä

28.-29.5.2009, Kööpenhamina. Lisätietoja ja ohjelma julkaistaan lähiaikoina sivulla www.nordvux.net/page/39/norden.htm
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Seminaari osaamisen tunnustamisesta 11–12.6.2009 Helsingissä

NVL järjestää VSY:n ja AIKE:n kanssa 11.–12. kesäkuuta seminaarin Paasitornissa, Helsingissä aiemmin opitun tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Ohjelma ja ilmoittautumislomake tulevat myöhemmin NVL:n kalenterisivulle.

E-post: Ingrid.Ronnow(ät)vsy.fi
Mer om: validering

Laatu aikuiskoulutuksessa

10.-12.9.2009, Reykjavik. Kohderyhmänä oppilaitosten johto, yleisen aikuiskoulutuksen pedagogit, maahanmuuttajien kieltenopettajat ja aikuisten erityisopettajat. Ohjelma ja lisätiedot:
www.nordvux.net/page/39/norden.htm
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 31.3.2009

NVL:n aloitussivulle