page

Danmark

Ammattikoulutuskonferenssissa pohdittiin keskeyttämisten vähentämistä

Tammikuussa pidetyssä Tanskan opetusministeriön vuotuisessa ammattikoulutuskonferenssissa keskityttiin paljolti opintojen keskeyttämisten vähentämisen ja niiden syiden pohtimiseen. Kuten aiempina vuosinakin, konferenssissa vaihdeltiin kokemuksia ammattikasvatushankkeista. Konferenssissa ilmeni, että koulutuksen käytännönläheisyys, oppilaitosten ja työpaikkojen välisen yhteistyön lisääminen ja hyvä opiskeluilmapiiri ovat merkittäviä tekijöitä keskeyttämisten vähentämisessä. Opetusministeriön johtavan konsultin Vibe Aarkrogin mukaan ministeriö korostaa hyvien kokemusten levittämisen tärkeyttä.
Kuvauksia konferenssissa esitellyistä onnistuneista kehityshankkeista:
www.emu.dk/fouhistorier/erhverv/index.html
Konferenssialustuksia voi ladata tästä:
www.emu.dk/erhverv/multimedie/fou_januar09.html
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk

Uusi yksivuotinen nuoriso- ja aikuisopetuksen koulutusohjelma

Danmarks Evalueringsinstitut on akkreditoinut kymmenen uutta koulutusohjelmaa, jotka on kehitetty erityisesti vastaamaan työelämän uusiin tarpeisiin. Yksi niistä on vuoden kestävä nuoriso- ja aikuisopetuksen koulutusohjelma, jonka järjestää VIA University College.
Joustava koulutusohjelma antaa opiskelijoille pätevyyden harjoittaa ja kehittää opetusta ja muuta nuoriso- ja aikuiskasvatuksellista toimintaa. Koulutus on suunnattu henkilölle, joilla on lyhyt muodollinen koulutus ja jotka opettavat nuoria ja aikuisia sellaisissa koulutusmuodoissa, joissa opettaville ei ole omaa opettajankoulutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi nuorten työpajat sekä aikuiskasvatus ja vapaa sivistystyö, jota tehdään liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin parissa sekä kotoutus- ja työllistämistoimien puitteissa.
Aiheesta enemmän
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk
Mer om: utveckling

Keskustelua kansanopistojen ytimestä

Tanskan kansanopistoyhdistyksen jäsenkokouksessa Århusissa 22.1. pohdittiin, mistä kansanopistotoiminnan ydin koostuu tällä hetkellä ja mistä sen tulisi koostua tulevaisuuden yhteiskunnassa.
Keskustelussa käsiteltiin kriittisesti ja rakentavasti kansanopistojen mahdollisuuksia ja rajoitteita. Esiin tuotiin muun muassa kansanopistojen ainutlaatuinen kyky edistää opiskelijoiden välisten siteiden syntymistä (bonding) kulttuuri- ja muista eroista huolimatta. Toisaalta sekä osallistujat että alustajat olivat sitä mieltä, että kansanopistojen pitäisi oppia olemaan paremmin vuorovaikutuksessa ympäröivän paikallisyhteisön ja muiden oppilaitosten sekä sektorien kanssa. Keskustelua jatketaan vuoden aikana.
Linkki kokouksen alla julkaistuun e-kirjaan:
www.uniflip.dk/catalogs2/6418/15844/pub/index.html
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk

Kurssi käyttäjäsuuntautuneen arviointiprosessin toteutuksesta

Danmarks Evalueringsinstitutin järjestämä kurssi antaa yleistä ja helppokäyttöistä tietoa arviointimetodeista ja -teorioista. Kurssilla opitaan, miten toteutetaan toimiva, käyttäjäystävällinen arviointi. Kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat syventää ymmärrystään arvioinneista ja niiden käytöstä. Kurssi sopii henkilöille, jotka tilaavat ja toteuttavat arviointeja julkisella tai yksityisellä sektorilla.
Lisätietoa ja ilmoittautumiset:
www.eva.dk/konsulentydelser/kurser/anvendelsesfokuseret-evaluering
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk
Mer om: utvärdering

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen – haaste teorian, käytännön ja politiikan tasoilla

Tanskan kansallinen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen keskus (NVR) järjestää konferenssin. Luvassa on esityksiä sekä Tanskasta että muualta Euroopasta.
Konferenssissa käsitellään osaamisen tunnustamisen perusperiaatteita kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Konferenssin tavoitteena on syventää ja laajentaa osaamisen tunnustamisen parissa työskentelevien, poliitikkojen, organisaatiotahojen ja tutkijoiden ymmärrystä aiheesta. Konferenssi pidetään torstaina 5. maaliskuuta kello 9.30 – 15.45 University College Lillebæltissä ja sen kielinä ovat tanska ja englanti.
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk

Finland

Lukiolaisten määrä vähentynyt – ammatillisen koulutuksen suosio kasvussa

Lukiolaisten ja lukioiden määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Ammatillinen koulutus on kasvattanut suosiotaan. Tiedot käyvät ilmi Opetushallituksen Koulutuksen määrälliset indikaattorit -tilastojulkaisusta.
Vuonna 2007 Suomessa oli 417 lukiota, joissa opiskelijoita oli noin 100 000. Vuosina 2003–2007 lukioiden määrä supistui melkein kahdeksalla prosentilla ja lukiolaisten määrä yli neljällä prosentilla.
Ammatillisen koulutuksen suosio on viime vuosina kasvanut. Suoraan perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä on kasvanut melkein kuudella prosentilla vuosina 2005–2007.
Linkki raporttiin: www.oph.fi/info/tilastot/INDI2008.pdf
E-post: Ingrid.Ronnow(ät)vsy.fi

Luovuuden ja innovoinnin teemavuosi 2009

Vuosi 2009 on luovuuden ja innovoinnin teemavuosi. Niille omistetun teemavuoden vietto on EU:n ja sen jäsenmaiden yhteinen aloite, johon kaikki halukkaat voivat osallistua.
Koulutuksen ja kulttuurin lisäksi teemavuosi koskee mm. elinkeino-, alue- ja tutkimuspolitiikkaa. Vuoden aikana järjestetään hankkeita ja tapahtumia, joiden kautta pyritään tuomaan esiin luovuuden ja innovoinnin merkitystä ja mahdollisuuksia. Tärkeää on esimerkiksi luoda ympäristö, joka tukee uusien ideoiden syntyä.
Teemavuoden painopisteet Suomessa ovat
• edistää luovuutta ja innovointia tukevia toimintatapoja kouluissa ja oppilaitoksissa
• tiivistää taidelaitosten, yritysten sekä koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteyksiä
• levittää hyviä malleja ja käytäntöjä
• tuoda esille luovuuden ja innovoinnin merkitystä eri-ikäisten ihmisten elämässä
www.luovasti.fi
E-post: Ingrid.Ronnow(ät)vsy.fi

Island

Lakiesitys aikuiskoulutuksesta

Islannin hallitus jätti parlamentille, Althingille, esityksen aikuiskoulutuslaiksi 9. joulukuuta 2008.
Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan opetusta, joka on suunnattu henkilöille, joilla on lyhyt formaali koulutus ja joka ei sisälly toisen asteen ja korkea-asteen koulutusta säätelevään lainsäädäntöön. Lakiesityksessä säädetään aikuiskoulutuksen suunnittelusta ja hallituksen ja työelämäosapuolten välisestä yhteistyöstä. Lain odotetaan astuvan voimaan heinäkuussa 2009. 
Aiheesta lisää islanniksi: www.althingi.is/altext/136/s/pdf/0291.pdf
Arnþrúður Ösp Karlsdóttir
E-post: arnthrudur(ät)frae.is

Uusi toisen asteen koulutusta koskeva laki hyväksytty

Althing on hyväksynyt lakiesityksen, joka sisältää huomattavia muutoksia toisen asteen oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Lakimuutoksen taustalla on monivuotinen työ, jossa on pyritty ottamaan huomioon myös muita koulutusasteita koskevat lakimuutokset. 
Linkki toisen asteen koulutusta koskevaan lakiin (islanniksi):
www.nymenntastefna.is/framhaldsskolar/log/
Arnþrúður Ösp Karlsdóttir
E-post: arnthrudur(ät)frae.is

Norge

Uusi laki aikuisten oppimisesta

Norjan nykyinen aikuiskoulutuslaki on vuodelta 1976. Se ei ole laiksi kovin vanha, mutta sen voimassaoloaikana oppiminen ja koulutus ovat muuttuneet merkittävästi.
Norjan opetusministeriö haluaa kumota lain ja korvata sen uudella lailla, jolla säädettäisiin formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolisesta oppimisesta. Lakiesitys jätettiin 12. tammikuuta ja se on nyt lausuntokierroksella 23. helmikuuta asti. Lailla on tarkoitus säädellä opintokeskuksia, riippumattomia etäoppilaitoksia ja joitakin yksityiskouluja. Toistaiseksi opetusministeriön ehdotus lain nimeksi on ”Laki formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolisesta oppimisesta”. Ministeriön mukaan uusi laki antaa opintokeskuksien ja etäoppilaitosten toiminnalle paremmat puitteet. Lisäksi se selkeyttää formaalin järjestelmän ulkopuolisten oppilaitosten asemaa sekä viranomaisten että palvelujen käyttäjien kannalta.
Linkki lakiehdotukseen (pdf)
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no

Osaamisen kehittäminen kriisiaikoina

Norjan hallitus julkisti 26. tammikuuta taloudellisen kriisipakettinsa. Hallitus esittää, että työelämän perustaito-opetukseen käytettäviä varoja lisätään 38,6 miljoonasta 58,6 miljoonaan kruunuun. Myös opintokeskusten kanssa tehtävää yhteistyötä halutaan lisätä, jotta tavoitetaan myös työelämän ulkopuolella olevat potentiaaliset osanottajat.
Työelämän perustaito-opetus on ohjelma, jossa julkisen ja yksityisen sektorin työpaikat voivat hakea tukea luku-, kirjoitus-, lasku- ja tietotekniikkataitojen opettamiseen sekä motivointitoimintaan. Opetuksentarjojajat ja työelämäjärjestöt voivat hakea tukea yhdessä opetuksen järjestävän työpaikan kanssa. Tuen avulla on tarkoitus vahvistaa aikuisten työntekijöiden ja -hakijoiden perustaitoja. Tavoitteena on vähentää syrjäytymistä työelämästä ja lisätä koulutukseen osallistumista. Tavoittaakseen suuremman osan kohderyhmästä hallitus aikoo muuttaa hieman ohjelman painopistettä. Nyt pyritään tavoittamaan erityisesti seuraavia ryhmiä:
- suhdanneherkillä aloilla työskentelevät (esim. rakennusala ja kauppa) 
- työttömät (tiivistämällä työ- ja etuusviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä)
- työelämän ulkopuolella olevat (tiivistämällä opintokeskusten kanssa tehtävää yhteistyötä)
Linkki suurkäräjäesitykseen:
www.vofo.no/images/file/stprp37.pdf
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no

Vammaisuuden ja terveydentilan perusteella syrjiminen kiellettiin

Vuoden 2009 alusta Norjassa astui voimaan uusi syrjintä- ja esteettömyyslaki. Tästä lähin on työpaikkojen ja oppilaitosten vastuulla varmistaa, että alentunut toimintakyky ei estä työssäkäyntiä ja opiskelua.
Lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja taata kaikille tasavertaiset mahdollisuudet ja oikeudet osallistua yhteiskuntaan toimintakyvystä riippumatta. Lisäksi lailla halutaan estää vammaisuuden ja terveydentilan perusteella syrjiminen. Viranomaisten on edistettävä lain tavoitteita aktiivisesti, määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Sama koskee työnantajia, joiden palveluksessa on vakinaisesti yli 50 työntekijää. Yritysten on eriteltävä syrjintä- ja esteettömyyslakiin liittyvät suunnitellut ja toteutetut toimenpiteet vuosikertomuksissaan ja budjeteissaan.
Linkki lakitekstiin:
www.lovdata.no/all/tl-20080620-042-0.html
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no

Sverige

Hallituksen esitys työllistämisestä ja koulutuksesta

Ruotsin hallitus on saanut valmiiksi esityksen, jossa ehdotetaan mm. lisäpanostuksia aikuiskoulutukseen:
1. Korkea-asteen ammattikoulutukseen lisätään noin 1000 aloituspaikkaa vuonna 2009, 2000 paikkaa vuonna 2010 ja 1000 paikkaa vuonna 2011.
2. Aikuisten toisen asteen ammattikoulutukseen suunnataan lisävaroja budjettiehdotukseen jo entisestään sisältyvien lisäysten lisäksi. Kunnalliseen aikuisten toisen asteen ammattikoulutukseen (yrkesvux) lisätään 3200 paikkaa vuonna 2009. Vuonna 2010 lisäpaikkoja tulee arviolta 3900 ja vuonna 2011 noin 1600. 
Yli 25-vuotiaita työttömiä houkutellaan hakeutumaan kunnalliseen toisen asteen ammatilliseen aikuiskoulutukseen tarjoamalla heille normaalia suurempaa opintotukea vuosina 2009 ja 2010. Tarjottu tuki on suuruudeltaan 80 % opintotuen maksimimäärästä. 
www.regeringen.se/content/1/c6/11/90/25/98794355.pdf
E-post: Nils.Friberg(ät)kristianstad.se

Visby-ohjelma – Ruotsin instituutin Itämeriohjelma

Ruotsin instituutti on valtion viranomainen, jonka tehtävänä on tehdä Ruotsia tunnetuksi muissa maissa. Instituutin Itämeriohjelma on liikkuvuusohjelma, joka kattaa Ruotsin lisäksi sen lähimmät itäiset naapurimaat: Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Ohjelman tarkoituksena on syventää molemminpuolista koulutus- ja tutkimusyhteistyötä Ruotsin ja muiden ohjelmamaiden välillä. Erityisesti painotetaan yhteistyötä Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa. Visby-ohjelma vahvistaa Ruotsin näkyvyyttä ohjelmamaissa luomalla siteitä eri toimijoiden välille ja edistää koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita Itämeren alueella. Ohjelmaan voivat osallistua yliopistot ja korkeakoulut, vapaan sivistystyön toimijat, aikuisoppilaitokset ja toisen asteen oppilaitokset opiskelualasta riippumatta.
www.si.se/templates/CommonPage____5259.aspx
E-post: Nils.Friberg(ät)kristianstad.se

Työ- ja kehitystakuun kolmas vaihe valmiina

Ruotsin hallitus teki esityksen työ- ja kehitystakuusta kesällä 2007. Esityksen mukaan kaikki yli 450 päivää työttömänä olleet työ- ja kehitystakuuohjelman osallistujat pääsisivät takuun kolmannen vaiheen piiriin. Nyt hallitus on päättänyt tehdä muutoksia useisiin kolmatta vaihetta koskeviin säädöksiin.
Työ- ja kehitystakuun kolmannen vaiheen järjestämisestä on vastuussa Ruotsin työnvälitysvirasto. Viraston tulee työllistää osallistuja yksityisen tai julkisen sektorin yrityksessä tai organisaatiossa. Työllistämisaikana osallistujaa tukee valmentaja. Kolmannen vaiheen toimien tavoitteena on helpottaa siirtymistä palkkatyöhön. Työllistämiskauden pituus on enintään kaksi vuotta. Hallitus esittää, että työllistävälle yritykselle tai organisaatiolle maksettava työllistämistuki on suuruudeltaan 225 kruunua päivässä työllistettävää kohden.     
www.regeringen.se/sb/d/11337/a/118601
E-post: Nils.Friberg(ät)kristianstad.se
Mer om: utveckling

Åland

Ahvenanmaalle aikuiskoulutuksen puitelaki ja toimintasuunnitelma

Ahvenanmaan maakunnan hallitus on asettanut työryhmän tekemään selvityksen maakunnan aikuiskoulutusta koskevan puitelain pohjaksi.
Puitelain on tarkoitus luoda kattava aikuiskoulutussäännöstö, joka Ahvenanmaalta tällä hetkellä puuttuu. Työryhmän on määrä saada loppuraporttinsa valmiiksi 31. toukokuuta 2009 mennessä. Maakunnan hallitus on päättänyt myös, että keväällä 2009 laaditaan toimintasuunnitelmaehdotus aikuiskoulutuksen kehittämisestä. Aikuiskoulutuskenttä tarvitsee tarkkaan määritellyt tavoitteet ja strategiat sekä toimivan infrastruktuurin voidakseen tarjota asukkaille mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen. Myös toimintasuunnitelmaehdotuksen on määrä valmistua toukokuun loppuun mennessä.
E-post: Vivve.Lindberg(ät)living.ax

NMR

Nordplus-puiteohjelma: Uusia koulutus- ja liikkuvuusmahdollisuuksia Pohjoismaissa ja Baltian maissa

Haku Pohjoismaiden ja Baltian yhteiseen vaihto- ja koulutusohjelmaan Nordplusiin on meneillään. Nordplus-puiteohjelman kokonaisbudjetti vuodelle 2009 on 60 miljoonaa tanskan kruunua, eli noin 8 miljoonaa euroa. Nordplus-ohjelmiin on osallistunut vuosittain noin 10 000 henkilöä. Tänä vuonna puiteohjelmassa painotetaan ilmasto- ja ympäristöasioita.

Nordplus-puiteohjelmaan kuuluvat seuraavat alaohjelmat:
• Nordplus Junior (peruskoulut ja toisen asteen oppilaitokset)
• Nordplus Korkeakoulutus (yliopistot ja korkeakoulut)
• Nordplus Aikuiskoulutus (elinikäinen oppiminen ja täydennyskoulutus)
• Nordplus Horisontal (yhteistyö eri koulutussektoreiden välillä ja innovatiiviset hankkeet, jotka ylittävät perinteisten kategorioiden rajat)
Tammikuusta 2009 tarjolla on myös viides ohjelma, Nordplus Kieli ja Kulttuuri. Yhteinen haku- ja raportointijärjestelmä ARS on nyt hakijoiden käytössä:
LINKKI

Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelman painopisteet vuonna 2009 ovat seuraavat:
• Opitun tunnistaminen ja tunnustaminen
• Opetuksen laadun parantaminen ja sen sopeuttaminen opiskelijoiden tarpeisiin
• Aikuisten perusvalmiudet (luku-, kirjoitus-, lasku- ja atk-taidot)
• Ilmaston muutos ja ympäristökysymykset, mutta myös esimerkiksi yrittäjyys ja muut keskeiset aihepiirit
Lisätietoa painopistealueista:
CIMO (Suomi)
Cirius (Tanska)

Meneillään oleva Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelman hakuaika päättyy 2. maaliskuuta. Cirius ja NVL järjestävät 2. helmikuuta seminaarin, jossa harjoitellaan hankehakemusten kirjoittamista.
Lisätietoa seminaarista

E-post: Antra.Carlsen(ät)ky.se

NVL

Uusi NVL-raportti ikääntyvien työelämätarpeista ja -mahdollisuuksista julkaistu

Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL on julkaissut raportin nimeltä "Active ageing and learning at work - New visions and opportunities for older workers in the Nordic countries". NVL:n erityisesti varttuneempien työntekijöiden asioihin keskittyvä "Äldre i Arbetslivet"-verkosto toivoo raportin edesauttavan ja kiinnittävän huomiota ikääntyneiden kehitys- ja valintamahdollisuuksiin työelämässä. Raportti sisältää myös verkoston ehdottamia suosituksia tavoitteiden saavuttamiseksi ja osaamisen ylläpitämiseksi.
Aiheesta lisää...
E-post: Ingrid.Ronnow(ät)vsy.fi

RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 3.2.2009

NVL:n aloitussivulle