Text/HTML

OWS

OWS

OWS


Norden

”Lukutaito-opetus muutoksessa” – pohjoismainen konferenssi luku- ja kirjoitustaito-opetuksesta 9.– 11.4.2008

Konferenssissa esitellään KAN-raportti (KAN=pohjoismainen luku- ja kirjoitustaidon kartoitus). Lisäksi tarjolla on esityksiä, workshopeja ja keskusteluja seuraavista aiheista:
• Videokonferenssi ja etäopetus menetelminä (Norja)
• Yksilölliset suunnitelmat ja tiimityöskentely (Tanska)
• ELP:n (European Language Portfolio) käyttö opetuksessa (Ruotsi ja Norja)
• Lukutaidosta (Ruotsi)
• Interaktiiviset lukumetodit teoriassa ja käytännössä (Ruotsi)
• Aikuisten luku- ja kirjoitustaidon opetusohjelma (Suomi)
 
Paikka: Nordiska folkhögskolan, Kungälv, Ruotsi
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 6. maaliskuuta 2008
Ohjelma ja ilmoittautumislomake
Yhteystiedot: Nationellt centrum för SFI och Svenska som andraspråk, ingrid.skeppstedt(ät)usos.su.se
E-post: Antra.Carlsen(ät)cfl.se
Danmark

Mentorointijärjestelmä auttaa nuoria pysymään koulutuksessa

Henkilökohtaisen mentorin avusta on paljon hyötyä nuorille, joille opiskelujen suorittaminen loppuun on vaikeaa. Tämän osoittaa Tanskan opetusministeriön mentoriohjelma, jonka puitteissa mentorointihankkeita on järjestetty kahden vuoden ajan seitsemällä eri paikkakunnalla. Suurin osa osallistujista on ollut 16–19-vuotiaita nuorisoasteen ammattitutkintoa suorittavia opiskelijoita. Melkein joka kolmas osallistuja on kaksikielinen. Kuudessa seitsemästä hankkeesta 75– 95 % opiskelijoista suoritti opinnot loppuun tai jatkoi niitä.  
Lisätietoa: www.uvm.dk/08/mentor_pm.htm?menuid=6410
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk
Danmark

Kansanterveys ja kansansivistys

Vapaa sivistystyö voi toimia vastavoimana terveiden elämäntapojen ja hyvinvoinnin kaupallistumiselle. Ehkä juuri vapaa sivistystyö voi tarjota väylän sellaiseen terveyden edistämiseen, jossa tavoitteena on tukea yksilöiden kykyä ottaa vastuuta omasta elämästään ja toimia aktiivisina yhteiskunnan jäseninä.

Tanskan kuntaliiton tänä vuonna järjestämään terveysaiheiseen konferenssiin osallistui joukko sivistysliittoja. Konferenssissa peräänkuulutettiin hyviä yhteistyökumppaneja, jotka toisivat ideoita ja rahoitusmalleja terveyden edistämistyöhön. ”Tähän tilaisuuteen tulisi kansalais- ja työväenopistojen tarttua”, sanoi DOF-opiston konsultti Finn Nevel, yksi konferenssin 600 osanottajasta.
Lisää hankkeesta: www.trivselogsundhed.dk

Myös sivistysliitto AOF järjesti helmikuussa konferenssin vapaasta sivistystyöstä ja terveydestä otsikolla ”Silta yhteiseen terveyteen”. Konferenssissa keskusteltiin muun muassa ”terveysvalmennuksesta” ja terveyspedagogiikan kentän monisektorisesta yhteistyöstä.
Lue lisää: www.aof-danmark.dk/dk/forside ja
www.aof-danmark.dk/dk/fokusomraader/sundhed_og_livsstil

E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk
Mer om: folkbildning
Danmark

Henkilökohtainen ja ammatillinen osaaminen vapaassa sivistystyössä

Vapaan sivistystyön kattojärjestö Dansk Folkeoplysnings Samrådin tuoreen tutkimuksen mukaan vapaa sivistystyö vaikuttaa myönteisesti koulutusmotivaatioon ja luovuuteen ja kartuttaa viestintätaitoja ja innovatiivisuutta. Monien osallistujien mielestä tästä osaamisesta on paljon hyötyä työelämässä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä tutkimuslaitos Catinetin kanssa.
Lue lisää...
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk
Danmark

Aivoriihi kuntien roolista opitun tunnustamisessa

Århusissa ja Kööpenhaminassa pidetyissä kokouksissa on keskusteltu kuntien roolista yhdistystoiminnan ja vapaan sivistystyön kautta saadun osaamisen dokumentoinnissa. Kokouksiin osallistui kuntien työntekijöitä, kansanvalistuslautakuntien jäseniä ja yhdistysaktiiveja.
E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk
Danmark

Formaali, nonformaali ja informaali oppiminen yhdistyvät uusissa koulutushankkeissa

Eri koulutussektorien välisen yhteistyön tärkeyttä on painotettu mm. NMR:n ja NVL:n raporteissa. Nämä tanskalaishankkeet ovat hyviä esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä:

Partioliike, elinkeinoelämä ja kansanopistot toteuttavat yhteistyössä nuorille suunnatun hankejohtamisen koulutusohjelman

Koulutusohjelman kehittämiseen osallistuu KFUM-partiolaisjärjestön lisäksi useita tanskalaisyrityksiä ja Viborgin lähellä sijaitseva kansanopisto Nørgaards Højskole. Monialaisen yhteistyön tuloksena opistossa käynnistyi tammikuussa 2008 viisi kuukautta kestävä opintolinja, jolla 18–24-vuotiaat nuoret suunnittelevat yhdessä hankkeita ja kehittävät samalla osaamistaan. Scout Academy -koulutus antaa nuorille nykyajan työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista. Opiskelijat toteuttavat syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattuja hankkeita. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajanuoret, vammaiset ja nuoret, joilla on oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia ongelmia. Koulutus ei johda tutkintoon, mutta linjan suorittaneet saavat todistuksen koulutuksessa hankkimastaan osaamisesta.
www.scoutacademy.dk
www.spejdernet.dk/Aktuelt/Det_sker/ScoutAcademy.aspx
Trine Kruse Friis, trine(ät)scouts.dk

Uusi sirkustaiteilijakoulutus on kehitteillä ammattikorkeakoulun ja kansanopiston yhteistyönä

VIA University College ja kansanopisto Performers House toteuttavat yhdessä kansainvälisen sirkuskoulutuksen Tanskassa. Hanke on saanut sekä päättäjien että sirkusalan tuen. Koulutusohjelma käynnistyy helmikuussa 2009.
http://uc2008.net.dynamicweb.dk/Default.aspx?ID=364

E-post: Maria.Marquard(ät)skolekom.dk
Finland

Opettajien täydennyskoulutus vähentynyt – Koulutuksen tarve lisääntynyt

Opettajien työhön kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Oman oppiaineen tuntemuksen lisäksi opettajan tulee kyetä mm. toimimaan lisääntyvän maahanmuuttajaoppilaiden määrän ja monikulttuurisuuteen liittyvien kysymysten kanssa sekä tukemaan oppilaiden tunne-elämää ja sosiaalisia taitoja. Samaan aikaan kun koulutustarpeet ovat lisääntyneet, opettajien täydennyskoulutus on vähentynyt, kertoo tuore tutkimus.
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen juuri valmistunut tutkimusraportti tarkastelee opettajien täydennyskoulutusta eri oppilaitosmuodoissa ja oppiaineittain. Valtakunnallisessa tutkimuksessa verrattiin opettajien täydennyskoulutusta vuosina 1998 ja 2005. Kumpaankin kyselyyn vastasi yli 2000 peruskoulun, lukion, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten opettajaa.
Tutkimushankkeen johtajan, erikoistutkija Ellen Piesasen mukaan opettajien perusopetus ei voi tarjota kaikkea sitä osaamista, mitä opettaja uransa aikana tarvitsee. Tällöin täydennyskoulutuksen tarve korostuu.
Tutkimusraportti saatavilla verkosta: http://ktl.jyu.fi/ktl/ajankohtaista/verkkoj tai painettuna jouni.sojakka(ät)ktl.jyu.fi.
E-post: Carola.Lindholm(ät)vsy.fi
Finland

Kulttuurisetelit tulossa!

Opetusministeriön kesäkuussa asettama työryhmä on valmistellut alustavan ehdotuksen ns. verovapaasta kulttuurisetelijärjestelmästä. Työryhmän asettanut kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kannattaa tässä vaiheessa työryhmän valitsemaa laajaa kulttuurinäkemystä, jossa myös urheilutapahtumat ovat mukana.
Työryhmän alustava ehdotus sisältää tuloverolain muutosehdotuksen, jossa määriteltäisiin nykyisen verovapaan omaehtoisen liikuntatoiminnan lisäksi se kulttuuritoiminta, joka kuuluisi verovapaan etuuden piiriin. Laissa tarkoitettaisiin kulttuuritoiminnalla käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Kulttuuritoimintana pidettäisiin myös käyntiä tiedekeskuksessa ja urheilutapahtumassa sekä osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille.
www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/02/kulttuuriseteli.html?lang=fi
E-post: Carola.Lindholm(ät)vsy.fi
Finland

Perusopetuksen laadun kehittämiseen 11,8 miljoonaa euroa

Opetusministeriö on myöntänyt kunnille ja yksityisille koulutuksenjärjestäjille valtion erityisavustuksia erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen yhteensä 11,8 miljoonaa euroa.
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimiin myönnetään 233 kunnalle 7,4 miljoonaa euroa. Oppilaanohjauksen kehittämiseen myönnetään 116 kunnalle ja 20 yksityiselle koulutuksen järjestäjälle 4,4 miljoonaa euroa, kertoi opetusministeri Sari Sarkomaa perjantaina Jyväskylässä järjestetyssä Suomalaisen tiedeakatemian 100-vuotissymposiumissa.
www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/02/pop.html?lang=fi
E-post: Carola.Lindholm(ät)vsy.fi
Island

Työelämän koulutuskeskuksen toiminta arvioitiin

Vuonna 2003 perustetun Työelämän koulutuskeskuksen (Fræðslumiðstöð atvinnulífsins, FA) toiminta ja sen tulokset vuosilta 2003–2007 on arvioitu Islannin opetusministeriön aloitteesta. FA on NVL:n islantilainen isäntäorganisaatio.

Näin raportissa todetaan:

• Työelämän koulutuskeskus FA:n ja muiden osapuolten (ammattiliittojen keskusjärjestöjen ja opetusministeriön) välinen palvelusopimus on pääosin tyydyttävä. FA on saanut aikaan merkittäviä tuloksia.
• FA:n toiminta on parantanut ja laajentanut palvelusopimukseen sisältyville kohderyhmille suunnattua koulutustarjontaa. Kohderyhmille on tarjolla hyviä koulutusvaihtoehtoja, ja yhteistyö FA:n ja Islannin elinikäisen oppimisen keskusten välillä toimii hyvin. FA:n tehtäväksi ehdotetaan systemaattista, maanlaajuista koulutustarvekartoitusta. Opinto- ja ammattiohjaus sekä niiden kehittäminen on toteutettu pääosin onnistuneesti. 
• FA on onnistunut erinomaisesti informaalin oppimisen hyväksi lukemisen ja opitun tunnustamisen menetelmien kehittämisessä. Raportin mukaan vielä tarvitaan tietoa siitä, miten toisen asteen oppilaitoksissa arvioidaan eri tavoin hankittua osaamista ja käytetään opitun tunnustamista.
• Maahanmuuttajille tarkoitettua islannin kielen oppimateriaalia ja siihen liittyvää opettajien koulutuspakettia ei ole saatu valmiiksi. Raportissa ehdotetaan, että opetusministeriö toteuttaa maahanmuuttajien islanninopetuksen kokonaisstrategian.
• Raportissa ehdotetaan, että FA:lle perustetaan oma hallintoelin odotettavissa olevan toiminnan laajentumisen vuoksi.
• FA:n laatutyö ja opetusministeriön valvonta toimivat hyvin.

Koko raportti (pdf)

Anna Vilborg Einarsdóttir
E-post: anna(ät)frae.is
Island

Ensimmäinen matkailukoulutuksen teemapäivä Islannissa

Islannin matkailualan keskusliiton (Samtök ferðaþjónustunnar, SAF) järjesti ensi kertaa matkailukoulutuksen teemapäivän. Liitto jakoi myös matkailualan ammattikoulutuspalkinnon, jonka sai henkilökuljetusyritys Hópbílar i Hafnarfjörður. Yritys on osoittanut esimerkillistä kaukonäköisyyttä panostamalla koko henkilöstön koulutukseen. Tavoitteena on ollut parantaa työtyytyväisyyttä, mutta samalla yrityksen kilpailukyky ja tulos ovat parantuneet.

Tuomariston perustelut:

• Määrätietoisen strategian avulla ja johdonmukaisia työtapoja käyttäen yritys on luonut laatujärjestelmän, jossa huomioidaan ympäristö- ja laatunäkökohdat.
• Tarkkaan harkitun henkilöstökoulutusstrategian avulla yritys on saavuttanut selkeän kilpailuedun
• Yritys on panostanut maahanmuuttajien koulutukseen ja perehdytykseen
• Yrityksessä analysoidaan huolellisesti työntekijöiden koulutustarpeita, koulutetaan johdonmukaisesti uudet työntekijät ja annetaan työntekijöille mahdollisuus kehittyä ammatissaan.
• Yritys on määrätietoisesti käyttänyt ammattikoulutusrahastoa päästäkseen parempiin tuloksiin.

Yksi SAF:in koulutusstrategian päätavoitteista on parantaa matkailuyritysten kilpailukykyä ja tulosta sekä vaikuttaa siihen, miten yritysjohto ja työntekijät suhtautuvat koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Matkailukoulutuksen teemapäivän tarkoituksena oli muistuttaa matkailuyritysten johtoa koulutuksen merkityksestä.
Lisää aiheesta.

Anna Vilborg Einarsdóttir
E-post: anna(ät)frae.is
Island

300 miljoonaa kruunua lisärahoitusta ammattikoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen

Työmarkkinaosapuolten ja Islannin hallituksen palkkaneuvottelujen päätteeksi sovittiin toimenpiteistä, jotka lisäävät työvoimaan kuuluvien henkilöiden koulutusmahdollisuuksia.

Hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että erityisesti matalasti koulutettujen koulutustason nostamista on painotettava. 
• Tavoitteena on, että vuonna 2020 enintään 10 % työvoimaan kuuluvista on vailla muodollista koulutusta tai ammattitutkintoa. Matalasti koulutettujen koulutusmahdollisuuksia ja -motivaatiota pyritään lisäämään määrätietoisesti. Suunnitteilla on formaalin koulutussektorin parannuksia, jotka auttavat useampia löytämään sopivan koulutusmuodon ja suorittamaan peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
• Lainsäädäntöä muutetaan siten, että se takaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Varmistetaan, että toisen asteen ja korkea-asteen koulutusmuotojen (esim. yliopistot ja ammattikoulutus) saama julkinen tuki jakautuu oikeudenmukaisesti.
• Islannin opiskelijarahaston lainanantoehdot tarkastetaan ja tutkitaan, edistävätkö ne erilaisten yksilöiden ja ryhmien tasavertaisia opiskelumahdollisuuksia.
• Hallitusohjelman mukaisesti esimerkiksi rekisteröimis- ja materiaalikulut pyritään minimoimaan.
• Työvoimaan kuuluvien elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen tukea lisätään 300 miljoonalla Islannin kruunulla seuraavana kahtena vuotena.
Koko sopimus: www.forsaetisraduneyti.is/frettir/nr/2866

Anna Vilborg Einarsdóttir
E-post: anna(ät)frae.is
Norge

Voidaanko opettajankoulutuksen laatua parantaa?

Norjan hallitus valmistelee suurkäräjille selontekoa opettajan roolista ja opettajankoulutuksesta.
Tutkimus- ja korkeakouluministeri Tora Aasland uskoo, että uudistusprosessi tulee olemaan monipuolinen. Hän toivoo keskustelua lähinnä opettajankoulutuksen sisällöllisistä haasteista.    Selonteossa tullaan arvioimaan opettajankoulutuksen osa-alueiden laajuuteen ja sisältöön liittyviä ehdotuksia ja sitä, kuinka opettajankoulutuksen laatua voidaan parantaa.  Selonteko valmistuu vuodenvaihteen 2008–2009 tienoilla.
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no
Norge

Rahoitusta uudistuksiin

Valtio kanavoi 26 miljoonaa kruunua arkisto-, kirjasto- ja museolaitosten kehityshankkeisiin.
– Toimimme ”kätilöinä” tärkeiden luovien hankkeiden synnyssä ja rohkaisemme koko sektoria uudistuksiin, kertoo johtaja Leikny Haga Indergaard valtion arkisto- kirjasto- ja museotoimen kehityskeskuksesta. Vuonna 2007 kehityskeskukseen tuli 334 hakemusta, joissa anottiin rahoitusta mm. opetustoimintaan ja kulttuurityöhön, digitaalisten palvelujen kehittämiseen, organisaatioiden ja verkostojen muodostamiseen. Rahoitusta myönnettiin 87 hankkeeseen yhteensä 26 miljoonaa kruunua. 
Lisää aiheesta: www.abm-utvikling.no/milliondryss-til-abm.html.
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no
Norge

Kannustuspalkinto hyvästä tiedonvälityksestä

Oslon yliopisto jakoi tärkeän palkinnon ensi kertaa.
Professori Tore Linné Eriksen ja amanuenssi Ingeborg Marie Helgeland saivat vuoden 2007 kannustuspalkinnon tiedonvälitystoiminnastaan. Tuomariston mukaan Eriksen ja Helgeland ovat vieneet ansioituneesti omien alojensa tutkimustietoa eri ammattialoille, yhteiskuntaan ja työelämään. Palkitut välittävät taitavasti eteenpäin osaamistaan ja käyttävät monipuolisesti eri viestintäkanavia ja ilmaisumuotoja, totesi tuomariston puheenjohtaja Per Arne Olsen.
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no
Sverige

Parempaa ruotsinopetusta maahanmuuttajille

Hyvä kielitaito parantaa huomattavasti työnsaantimahdollisuuksia. Tilastot maahanmuuttajien ruotsinopetuksesta (svenska för invandrare, sfi) ovat kuitenkin masentavaa luettavaa: 60 % opiskelijoista ei saavuta tavoitteita. Nyt hallitus pyrkii kohentamaan tilannetta seitsemän kohdan toimenpideohjelmalla.

1. Kansalliset loppukokeet kaikille sfi-opetukseen osallistuville.
2. Selkeät tavoitteet kurssisuunnitelmiin.
3. Sfi-opetukseen osallistutaan rajattu aika.
4. Sfi-opetuksen arviointia kehitetään.
5. Täydennyskoulutusta sfi-opettajille.
6. Parempi maanlaajuinen tarkastusjärjestelmä.
7. Suoriteperusteinen sfi-bonus.
www.regeringen.se/sb/d/9984/a/98336

E-post: Gun.Lundberg(ät)kristianstad.se
Mer om: invandrare
Sverige

Ehdotus uudeksi arvosteluasteikoksi

Ruotsin opetusministeriön muistiossa esitellään ehdotus uudeksi arvosana-asteikoksi. Uudessa asteikossa olisi kuusi arvosanaa ja lisäksi viivamerkintä. Kuusiportaisessa asteikossa olisi viisi hyväksyttyä arvosanaa (A–E) ja yksi hylätty arvosana, F. Suunniteltu arvosana-asteikko on tavoitepohjainen, ja ylimmälle, keskimmäiselle ja alimmalle hyväksytylle arvosanalle (arvosanat A, C ja E) määritellään kansalliset arviointikriteerit.
Seuraavaksi ehdotus lähtee lausuntokierrokselle.
www.regeringen.se/sb/d/10002/a/97896
E-post: Gun.Lundberg(ät)kristianstad.se
Sverige

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus Ruotsilla

Vuonna 2008 Ruotsi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Ruotsin puheenjohtajuusohjelman ydinajatuksena on pohjoismainen yhteisvoima. Ohjelma keskittyy niihin yhteistyöalueisiin ja haasteisiin, jotka Ruotsin mielestä hoidetaan parhaiten Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden yhteistyöllä.
Ruotsin puheenjohtajakauden ohjelma on jaettu neljään aihekokonaisuuteen: kilpailukyky, ilmasto, luovuus ja koordinointi. Kunkin aihepiirin alle on koottu yleisen tason tavoitteita ja toimenpiteitä. Ruotsin puheenjohtajakaudella jatketaan myös edellisten puheenjohtajamaiden käynnistämiä prosesseja. Niihin kuuluvat esimerkiksi pohjoismaisen yhteistyörakenteen uudistus- ja nykyaikaistamisprosessi etenkin Pohjoismaiden ministerineuvoston laitosten ja muiden elinten osalta. Myös tasa-arvonäkökulman valtavirtaistaminen Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaan jatkuu.
www.regeringen.se/sb/d/9708/a/95230
E-post: Gun.Lundberg(ät)kristianstad.se
Sverige

Työnvälitysvirasto aloitti toimintansa

1. tammikuuta 2008 Ruotsiin perustettiin uusi Työnvälitysvirasto, Arbetsförmedlingen. Uusi virasto muodostettiin yhdistämällä Arbetsmarknadsstyrelsen (Työmarkkinahallitus) ja 20 läänitason työvoimalautakuntaa.
Yksi suuri muutos entiseen verrattuna on, että läänien sijaan Työnvälitysviraston toiminta jakautuu 68 työmarkkina-alueeseen, joista jokaisessa on ainakin yksi työnvälitystoimisto. Aluejako perustuu työssäkäyntialueisiin ja työnantajien rekrytointikäyttäytymiseen. Työnvälitysviraston tärkein toimintamuoto ovat paikallisten työnvälitystoimistojen tarjoamat palvelut.
www.ams.se/Go.aspx?a=76853
E-post: Gun.Lundberg(ät)kristianstad.se
Sverige

Opitun tunnustamisen valtuuskunnan loppuraportti

Opitun tunnustamisen valtuuskunta Valideringsdelegationen on kehittänyt opitun tunnustamista yhteistoiminnassa sellaisten työmarkkinoilla ja koulutussektorilla toimivien organisaatioiden kanssa, jotka voivat edistää aiheen tunnettuutta Ruotsissa. Lisäksi yhteistyökumppaneina on ollut toimijoita, jotka voivat tarjota korkealaatuisia ja tasapuolisuuteen perustuvia ratkaisuja opitun tunnustamiseen. Valtuuskunnan loppuraportti perustuu sen toiminnan aikana vuosina 2004–2007 kerättyihin kokemuksiin. Tässä joitakin tärkeimmistä ehdotuksista:

• Kokonaisvastuu opitun tunnustamisen kansallisesta strategia- ja kehitystyöstä keskittävä yhdelle ministeriölle
• Kokonaisvastuu opitun tunnustamistyön jatkumisesta ja kehittämisestä keskitettävä yhdelle viranomaiselle
• Kunnat, Työnvälitysvirasto ja valtion Vakuutuskassa (Försäkringskassan) edistävät ihmisten mahdollisuuksia osallistua opitun tunnustamiseen
• Jokaisen alueen tulee mahdollisuuksien mukaan luoda alueellista yhteistyötä opitun tunnustamisen yhteydessä
• Valtion tulee tukea opitun tunnustamisen laadun kehittämistä ja varmistamista
• Opitun tunnustamisen on perustuttava yksilöiden edellytyksiin ja tarpeisiin, ja prosessin on oltava yhteneväinen ja samanarvoinen eri puolilla maata
• Opitun tunnustamisesta vastaavan koulutus- tai työvoimaviranomaisen on huolehdittava työtapojen ja mallien jatkuvasta kehittämisestä
• Toteutetusta opitun tunnustamisprosessista on annettava dokumentaatio
• Yksilön toimeentulo tulee turvata opitun tunnustamisprosessin aikana ilman, että hänelle itselleen tulee siitä kuluja
• Opitun tunnustamisen rahoittaa aina taho, jonka aloitteesta se toteutetaan: kunta, Työnvälitysvirasto, Vakuutuskassa tai työnantaja
• Professuurin perustaminen on tarpeen opitun tunnustamisen vaikutusten tutkimisen ja arvioinnin vakiinnuttamiseksi
www.sry.se/sry_info/vld_slutrapport.pdf

E-post: Gun.Lundberg(ät)kristianstad.se
Mer om: validering