page



NMR

Mahdollisuuksien Pohjola - lähellä Sinua

Suomen puheenjohtajakauden 2007 ohjelma Pohjoismaiden ministerineuvostossa
Suomen puheenjohtajuusohjelman tavoitteena on parantaa Pohjolan mahdollisuuksia vastata globaaleihin haasteisiin. Ohjelmassa korostetaan, että on tärkeää taata pohjoismaisen mallin toimivuus. Lisäksi korostetaan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämistä. Ohjelmassa painotetaan myös koulutusta, kulttuuria, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä tasa-arvoa. Huomiota kiinnitetään niin ikään Pohjoismaiden kansainvälisen näkyvyyden parantamiseen. Pohjoinen ulottuvuus ja Itämeren tila saavat ohjelmassa paljon huomiota. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu nuorten ikäluokkien pienentyessä. Aikuiskoulutuksen edistäminen – etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka eivät juuri osallistu koulutukseen – vaatii joustavia koulutusratkaisuja, jotka ottavat huomioon aikuisten elämäntilanteet. Myös toimiva ohjaus ja neuvonta on tarpeen. Lisäksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja koulutussektorin välillä oikeanlaisten koulutusmallien luomiseksi. Pohjoismainen vapaan sivistystyön perinne voi tarjota uusia, mielenkiintoisia ratkaisuja aktiivisen kansalaisuuden ja osallistumisen edistämiseksi niin kansalaisyhteiskunnassa kuin työpaikoilla.
E-post: Antra.Carlsen(ät)cfl.se
NVL

Kaikki eivät pääse mukaan työelämään!

Työvoimapulasta huolimatta kaikki ihmiset eivät ole yhtä tervetulleita työelämään. Hyvin koulutettujen, osaavien ja ahkerien ihmisten työhakemuksia jätetään huomiotta. Myös monet työssäkäyvät kokevat syrjintää ja väheksyntää.
NVL on perustanut pohjoismaisen verkoston arvioimaan työelämässä esteitä kohtaavien ryhmien mahdollisuuksia ja tarpeita. Verkosto on myös kohtauspaikka, jossa keskustellaan ja jaetaan tietoa. Ensimmäisessä tapaamisessaan 23.11. Oslossa verkoston jäsenet nostivat esiin erityisesti maahanmuuttajien ja vammaisten ongelmat. Verkosto on määritellyt joitain aihealueita, joita halutaan pohtia jatkossa:
• Miten puututaan median, työnantajien, työtovereiden ja viranomaisten kielteisiin ja stereotyyppisiin asenteisiin?
• Miten alan tutkimuksesta, kehitystyöstä, projekteista saadut kokemukset ja tieto voidaan levittää kaikkien ulottuville?
• Miten pohjoismainen hyvinvointimalli voisi ottaa huomioon myös syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät?
• Miten voidaan parantaa yksilön itsetuntoa ja sitä kautta myös hänen motivaatiotaan tehdä palkkatyötä?
• Täytyykö kaikkien tehdä palkkatyötä tullakseen kohdelluiksi arvokkaina kansalaisina?
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no
NVL

Vankilaopetuksen yhteiset pohjoismaiset verkkosivut avattu

Vankilaopetuksen pohjoismaisten koordinaattoreiden kokouksen yhteydessä Helsingissä 30. marraskuuta avattiin vankilaopetuksen yhteiset pohjoismaiset verkkosivut osoitteessa www.fengselundervisning.net
Uusilla verkkosivuilla, jotka on  sijoitettu www.nordvux.net –sivuston yhteyteen, on tietoa tammikuussa 2006 aloittaneen verkoston toiminnasta ja ajankohtaisista vankilaopetushankkeista: uutisia, tiedotusaineistoja, tutkimuksia, arviointeja sekä tietoa hyvistä vankilaopetuksen käytännöistä.
E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi
NVL

Dialog: Työssä oppiminen

NVL julkaisi marraskuussa painetun Dialog-lehden, jonka teemana on Työssä oppiminen. Lehden pdf- ja verkkoversiot löydät osoitteesta: http://www.nordvux.net/page/404/72006larandeiarbetslivet.htm
Dialog 8:n teema on Avainkompetenssit, ja se löytyy osoitteesta: www.nordvux.net/page/405/82006nyckelkompetenser.htm
E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi
Danmark

Globalisaatiorahoitusta ammattikoulutukselle

Ammattikoulutussektorille suunnataan kolmen seuraavan vuoden aikana ¾ miljardia kruunua. Panostus on osa hallituksen pyrkimystä taata 95 %:lle nuorista ikäluokista nuorisoasteen koulutus. Rahat ovat peräisin 39 miljardin kruunun  globalisaatiomäärärahoista, joita riittää vuoteen 2012 saakka. Rahaston tavoitteena on tehdä Tanskasta johtava kasvu-, tieto- ja yrittäjyysyhteiskunta. Tarkoituksena on parantaa koulutuksen laatua muun muassa sijoittamalla parempiin laitteisiin sekä mentorointijärjestelmällä, jonka avulla useammat nuoret saavat suoritettua koulutuksensa loppuun asti. Myös yrityksiä kannustetaan rohkaisemaan nuoria kouluttautumaan ammattiin, jotta ne saisivat tulevaisuudessakin palvelukseensa harjoittelijoita, oppisopimusopiskelijoita ja päteviä työntekijöitä. 
Mette Iversen
E-post: mettei(ät)dpu.dk
Danmark

Kansalais- ja työväenopistojen imago-ongelma

Onko Tanskan kansalais- ja työväenopistoilla imago-ongelma? Sitä mieltä on Fritid & Samfund -järjestön johtaja Steffen Hartje. Hänen mukaansa opistot mielletään lähinnä paikoiksi, joissa varakkaat kotirouvat käyvät seurustelemassa ystäviensä kanssa. Tämä käsitys on kuitenkin pelkkä myytti, Hartje sanoo. Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan opisto-opintojen tiedollisella annilla on suuri merkitys yhteiskunnan ”haavoittuville ryhmille”, kuten vammaisille, työttömille ja ikääntyville. Kansalais- ja työväenopistojen kurssit nähdään usein harrastamisena, vaikka niiltä saatavaa osaamista käytetään eri yhteyksissä ja se nostaa yhteiskunnan osaamistasoa. Hartjen mukaan opistoilla on vaikeuksia profiloitua suhteessa poliitikkoihin ja päätöksentekijöihin. Hän kehottaakin alan ihmisiä ryhtymään töihin myyttien hälventämiseksi.
Mette Iversen
E-post: mettei(ät)dpu.dk
Danmark

Uusi koulutus- ja uraohjauksen tietokeskus

Tanskassa pyritään pienentämään opintonsa keskeyttäneiden määrää ohjaukseen panostamalla. Yksi ongelma on se, etteivät nuoret tiedä tarpeeksi valitsemastaan koulutuksesta. Opetusministeriö on myöntänyt 6,5 miljoonaa kruunua uudelle koulutus- ja uraohjauksen tietokeskukselle, jonka tehtävänä on vahvistaa ohjauksen asemaa Tanskassa. Uusi tietokeskus avattiin 1. marraskuuta, ja sitä johtaa Carla Tønder Jessing. Keskuksen toimenkuvaan kuuluu edistää ammattimaisempaa ja yhtenäisempää ohjausjärjestelmää ja kerätä ohjaukseen liittyvää tietoa ja kokemuksia tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön alueilta.
Mette Iversen
E-post: mettei(ät)dpu.dk
Mer om: vägledning
Finland

Työryhmä: Erityisryhmät huomioitava aikuisten perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Aikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta pyritään kehittämään uuden, vuodet 2007-2012 kattavan ohjelmaehdotuksen avulla. Ehdotuksen valmistellut työryhmä muun muassa kehittäisi aikuiskoulutuksen alueellisen palvelutarjontaa ja etäopetusta, parantaisi erityisryhmien mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Lisäksi työryhmä esittää uudistuksia osaamisen tunnustamiseen ja selvityksen tekemistä aikuisten tutkintotavoitteisen lukiokoulutuksen opintotuen ja koulumatkatuen edellytyksistä.  Työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Antti Kalliomäelle.
E-post: Carola.Lindholm(ät)vsy.fi
Finland

Starttiraha parantanut yrityksen perustamismahdollisuuksia

Kokemukset starttirahakokeilusta ovat myönteisiä. Starttirahalla yrittäjäksi ryhtyneiden mielestä avustus on nopeuttanut, ja joskus jopa mahdollistanut, yrityksen perustamisen.
Erikoistutkija Pekka Stenholm on tehnyt tutkimuksen ”Starttirahalla yrittäjyyteen - kokemuksia starttirahakokeilusta”. Tutkimus on tehty työministeriön toimeksiannosta Turun kauppakorkeakoulussa.
Tutkimuksen mukaan starttirahalla on ollut työttöminä yrittäjäksi ryhtyneille henkilöille hieman enemmän merkitystä kuin ei-työttöminä aloittaneille.
Valtaosa starttirahayrittäjistä työllistyi yrityksessään kokopäivätoimisesti tutkimusajankohtana. Starttirahalla aloittaneiden yritysten eloonjäämisasteet olivat hieman paremmat kuin vertailuryhmänä olleiden, ilman starttirahaa aloittaneiden yritysten.
E-post: Carola.Lindholm(ät)vsy.fi
Mer om: näringsliv
Finland

Näyttötutkintojen suorittamisesta entistä joustavampaa

Aikuiset saavat entistä joustavampaa, asiakaslähtöistä ohjausta, kun he suorittavat ammatillisen osaamisen todistavia näyttötutkintoja. Opiskelijalähtöinen neuvonta lyhentää näyttötutkinnon suorittamista ja siihen liittyvää opiskeluaikaa. Opetushallituksen määräys näyttötutkintojen henkilökohtaistamisesta astuu voimaan 1.3.2007. Uudistus vähentää koulutuksen päällekkäisyyttä ja lisää oppilaitosten ulkopuolella tapahtuvaa oppimista.

Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen AiHe-projekti on kehittänyt näyttötutkintotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Henkilökohtaistamisella on saatu aikaan verkostomainen työtapa, joka huomioi entistä paremmin työelämän tarpeet. Projektin päätösseminaari pidetään Finlandia-talolla 30.11.-1.12., ja siinä käsitellään aikuiskoulutuksen kehittämiskohteita ja tukimahdollisuuksia.

E-post: Carola.Lindholm(ät)vsy.fi
Island

Islannissa asuvat ulkomaalaiset

Islantiin lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi muuttavien ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Vuoden 1996 lopussa maassa asui 5148 muiden maiden kansalaista; vuoden 2005 lopussa heidän määränsä oli jo 13 378. Tämän vuoden tammikuusta syyskuuhun ulkomaalaisten määrä kääntyi jyrkkään nousuun, ja nyt Islannissa asuu 18 074 ulkomaiden kansalaista. Heistä 1699 on kotoisin Pohjoismaista, 10 440 on muiden ETA–maiden kansalaisia. Aasiasta ja Pohjois- ja Etelä-Amerikasta on kotoisin 1 301 henkilöä ja 339 Afrikasta. Yksittäisistä maista määrällisesti eniten ulkomaalaisia on Puolasta, Tanskasta ja entisestä Jugoslaviasta.
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri@frae.is
Island

100 miljoonaa islannin kruunua maahanmuuttajien islanninopetukseen

Islannin hallitus päätti 10. marraskuuta myöntää vuodeksi 2007 sata miljoonaa islannin kruunua maassa asuvien ulkomaalaisten islanninopetukseen. Samassa kokouksessa päätettiin perustaa ulkomaalaisten islanninopetuksen kehitysprojekti, jota johtavat opetusministeriö ja sosiaaliministeriö. Seuraavien kolmen vuoden aikana tavoitteena on tarjota jokaiselle islannintaidottomalle ulkomaalaiselle lähtömaasta riippumatta 200 tuntia opetusta. Jatkossa järjestelmää halutaan kehittää niin, että kaikki Islantiin muuttavat saavat perustaidot islannin kielessä. Opetusministeriö on vastuussa kaikesta valtion kustantamasta ulkomaalaisten islanninopetuksesta. 
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri@frae.is
Mer om: språk
Norge

Lakimuutosehdotus fagskole-koulutuksista

Norjan opetusministeriö haluaa selventää lyhyehköjen ammattiin valmistavien koulutusten  (fagskoleutdanning) sisältöä ja asemaa ja tehdä niistä helpommin hyväksiluettavia.
Opetusministeriö haluaa täsmentää fagskole-koulutusten määritelmää ja selventää niiden asemaa koulutusjärjestelmässä. Tavoitteena on myös koulutuksen järjestämis- ja johtamissäännöstön tarkentaminen. Nämä ovat keskeiset elementit vastikään tehdyssä fagskole-lakimuutosehdotuksessa. Ehdotuksen mukaan lakimuutoksessa täsmennettäisiin, että kyseessä on  lyhyt, ammattiin valmistava koulutusmuoto, joka sijoittuu tasoltaan toisen asteen koulutuksen yläpuolelle. Ministeriö ehdottaa lakiin kirjattavaksi myös, että fagskole-koulutuksen kautta saatavaa pätevyyttä voisi käyttää työelämässä myös ilman muita opintoja.
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no
Norge

Leonardo da Vinci -ohjelma muuttaa

Leonardo da Vinci –ohjelma muuttaa pohjoiseen. 1.1.2007 lähtien sen uusi tukikohta on Bergenissä.
Vuodesta 1995 Leonardo da Vinci –ohjelma on toiminut Oslossa sijaitsevasta Teknologisk Instituttista käsin. Nyt ohjelman 2. vaihe on loppumassa, ja 1.1.2007 se siirtyy Bergeniin, korkeakoulutuksen kansainvälistymiskeskukseen SIU:un, jossa se tulee olemaan yksi elinikäisen oppimisen EU-ohjelman kulmakivistä. Leonardo da Vincin 2. vaiheen loppukonferenssi järjestettiin Oslossa 27.–28.11. Projektin edustajat kiittivät lämpimästi Teknologisk Instituttin työntekijöitä hienosta työpanoksesta ja toivoivat SIU:lle menestystä vaativaan tehtävään.
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no
Norge

Joululahja kansanopistoille?

Norjan valtion budjetti vuodelle 2007 sisältää hyviä uutisia yksille, huonoja toisille.
Norjan kansanopistojen rahoitusta päätettiin aiemmin leikata 25 miljoonalla kruunulla. Opistojen puolustajien väsymätön lobbaustyö näyttää kuitenkin tuottaneen tulosta, sillä rahoituksesta aiotaan ilmeisesti palauttaa 20 miljoonaa. Odotettavissa on siis sievoinen joululahjasumma päätöksentekijöiltä. Varmuus asiasta saadaan 5. joulukuuta, jolloin budjettia käsitellään maan parlamentissa.
E-post: Ellen.Stavlund(ät)vofo.no
Mer om: folkbildning
Sverige

Uusi sfi-opetussuunnitelma

Uusi ruotsia maahanmuuttajille -opetuksen (sfi) opetussuunnitelma astuu voimaan 1. tammikuuta.
E-post: Nils.Friberg(ät)kristianstad.se
Sverige

Koulutuksen uusi EU-ohjelma

Uusi koulutuksen EU-ohjelma kattaa kaikki koulutustasot esikoulusta korkeakouluun, ammatti- ja aikuiskoulutukseen. Ohjelma käynnistyy vuonna 2007 ja loppuu vuonna 2013. Ohjelman budjetti on noin seitsemän miljardia euroa.
E-post: Nils.Friberg(ät)kristianstad.se
Sverige

Euroopan sosiaalirahaston strategia

Euroopan sosiaalirahastossa on alkanut uusi kausi, joka kattaa vuodet 2007-2013. Kansallisessa strategiassa mainitaan seuraavat neljä painopistettä:
• Työssäkäyvän väestön osaamisen kehittäminen työttömyysriskin pienentämiseksi.
• Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työnsaannin ja työssä pysymisen helpottaminen uudenlaisilla keinoilla.
• Työmarkkinasyrjinnän ennaltaehkäisy ja estäminen.
• Innovatiivisten keinojen käyttöönotto pitkien sairauspoissaolojen estämiseksi ja pitkään sairauslomalla olevien tai olleiden henkilöiden työhönpaluun helpottamiseksi.
E-post: Nils.Friberg(ät)kristianstad.se
Europa

EU:n opetusministerit: Koulutuksen keskeyttämisen hinta näkyviin

Euroopan unionin koulutusneuvosto kokoontui opetusministeri Antti Kalliomäen johdolla Brysselissä 14. marraskuuta. Neuvostossa hyväksyttiin muun muassa päätelmät koulutuksen tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta sekä päätelmät ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painopisteistä. Lisäksi ministerit keskustelivat Euroopan korkeakoulujen uudistamisesta.
E-post: Carola.Lindholm(ät)vsy.fi
Europa

Conference on Lifelong Guidance Policies and Systems: Building the Stepping Stones

Lifelong guidance policies in Europe were reviewed during the Finnish EU Presidency in the second half of 2006 within a European conference 6- 7.11.2006 Jyväskylä, Finland.
The conference in Finland had an agenda which was relevant both within and across education and employment sectors.
Read more through the link below 
E-post: Carola.lindholm(ät)vsy.fi