page

Text/HTML

OWS

OWS

OWS

Danmark

Lisää koulutusta vähiten koulutetuille

AMU-työmarkkinakoulutusten avulla pyritään tuottamaan tulevaisuuden työmarkkinoille työvoimaa, jolla on oikeanlaista osaamista. Tanskalainen koulutuksen arviointilaitos EVA tutki, onko työmarkkinakoulutus osallistujille ponnahduslauta jatko-opintoihin. EVA:n tuoreen raportin mukaan AMU-koulutuksen käyminen johtaa usein toiseen AMU-koulutukseen mutta ei toimi siltana muihin koulutusmuotoihin.

Lapsi- ja opetusasioista vastaava ministeri Christine Antorini painottaa, että ammattitutkintoa vailla oleville suunnattu koulutus on tärkeää kohdistaa paremmin. Hallituksen tavoitteena on, että yhä useampi ammattikouluttamaton tanskalainen suorittaisi jonkin ammattitutkinnon.

Lisätietoa (tanskaksi): Eva.dk

E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

Yritykset tyytyväisiä aikuiskoulutuskeskuksiin

Koulutuksen arviointilaitos EVA on arvioinut Tanskan VEU-aikuiskoulutuskeskuksia. VEU-keskusjärjestelmä perustettiin vuonna 2010, ja tavoitteena oli parantaa aikuisille suunnatun yleissivistävän ja ammatillisen peruskoulutuksen laatua ja tehokkuutta. VEU-keskusten avulla pyritään mm. takaamaan aikuiskoulutusneuvonnan saatavuus ja laatu.

VEU-keskusten toiminnasta on saatu hyviä tuloksia. Suurin osa yrityksistä on tyytyväisiä keskusten antamaan aikuisten ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta koskevaan neuvontaan.
VEU-keskukset ovat ehtineet saada aikaan paljon kaksivuotiseen taipaleensa aikana, ja nyt niiden roolia vahvistetaan entisestään,  toteaa lapsi- ja opetusasioiden ministeri Christine Antorini. Tulevissa kolmikantaneuvotteluissa Tanskan hallitus pohtii yhdessä työmarkkinajäjärjestöjen kanssa, miten aikuiskoulutussektoria voidaan vahvistaa ja VEU-keskuksia kehittää. 

Fakta: VEU-keskukset syntyivät  työmarkkinakoulutusta tarjoavien oppilaitosten ja VUC-aikuiskoulutuskeskusten yhteistyömuotona.

Lisää aiheesta (tanskaksi): Uvm.dk
EVA:n arviointiraportti: Eva.dk

E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

Finland

Opetushallitukselta suositukset sosiaalisen median opetuskäytöstä

Opetushallitus on antanut suositukset sosiaalisen median opetuskäytöstä. Suosituksilla edistetään oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia oppia sosiaalisen median käyttöä osana tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja.

Opetushallitus pitää aiheellisena sisällyttää sosiaalisen median linjaukset tietostrategiaan, joka on osa paikallista opetussuunnitelmaa. Koska sosiaalinen media on yleistynyt yhteiskunnassa vasta viime vuosina, se puuttuu useimmista tietostrategioista. 
Suosituksessa mediataidot nähdään osana tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Kuka tahansa voi toimia median tuottajana, kuluttajana ja vaikuttajana. Koulun tulee tukea näitä rooleja harjoittamalla oppijoita vastuulliseen aktiivisuuteen ja osallisuuteen. Älypuhelimilla ja mobiililaitteilla monipuolistetaan oppimisympäristöä, oppimista siirretään eri paikkoihin ja tilanteisiin kuten kulttuurilaitoksiin, työpaikoille ja muihin yhteisöihin.

Lisää aiheesta: www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2012/014

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Korkeakouluihin viimevuotista enemmän hakijoita

Tämän kevään yhteishauissa hakijamäärät nousivat viime kevään luvuista. Ammattikorkeakouluissa sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala oli suosituin, yliopistoissa terveystieteellinen ala.

Yliopistoihin haki noin 70 000 ihmistä ja ammattikorkeakouluihin noin 90 000. Yliopistoissa on tarjolla 17 000 aloituspaikkaa, ammattikorkeakouluissa nuorten koulutukseen on varattu 18 000 aloituspaikkaa ja aikuiskoulutukseen 5 500 aloituspaikkaa. Opiskelupaikan siis saa noin 25 % hakijoista.
Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen haki 15 000 henkilöä. Myös aikuiskoulutuspuolella sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala oli lukumääräisesti suosituin. Myös humanistinen ala ja kasvatusala kiinnostivat aikuisia hakijoita, ja niiden suosio kasvoi viime vuoteen verrattuna.

Lisää aiheesta: Oph.fi

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Island

Moni keskeyttää toisen asteen opinnot Islannissa

Syksyllä 2003 toisen asteen opinnot aloittaneista islantilaisista vain 44 % suoritti opintonsa loppuun aiotussa ajassa eli neljän vuoden sisällä.

Opintonsa ajallaan loppuun saattavien osuus  on OECD-maista alhaisempi ainoastaan Luxemburgissa, jossa se on 41 %. Luxemburgissa on yleistä, että oppilaat joutuvat suorittamaan saman lukuvuoden kaksi kertaa. Kahden vuoden kuluttua aiotusta valmistumisajasta opintonsa loppuun suorittaneiden osuus oli Luxemburgissa noussut 71 %:iin, Islannissa vain 58 %:iin. Islanti on viimeisellä sijalla niistä OECD-maista, joista on tilastoja saatavilla.
OECD-maissa keskimäärin 68 % toisen asteen oppilaista sai opintonsa loppuun ajallaan. Kahden vuoden kuluttua aiotusta valmistumisajasta luku oli noussut 81 %:iin. On syytä mainita että toisen asteen (upper secondary) opinnot on järjestetty eri tavoin eri OECD-maissa. Monissa maissa opintojen kesto on kolme vuotta, mutta toisissa, kuten Islannissa, ne kestävät neljä vuotta. Islannissa oppilaat valmistuvat toisen asteen koulutuksesta vanhempina kuin suurimmassa osassa OECD-maita myös silloin kun opinnot suoritetaan aiotussa ajassa.

Lisää aiheesta (englanniksi) Islannin tilastokeskuksen sivuilla: 
www.statice.is/Pages/444?NewsID=9039

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is
Mer om: studieavbrott

Norge

Opettajien pätevyysvaatimuksia halutaan tiukentaa

Norjan opetusministeriö ehdottaa, että opettajilta tulisi edellyttää opetettavan aineen muodollista pätevyyttä.

Opettajien muodollisen pätevyyden ja oppilaiden tulosten välillä on yhteys, joten vaatimus pätevyydestä opetettavassa aineessa parantaisi oppimistuloksia, opetusministeri Kristin Halvorsen toteaa.

Lisää aiheesta (norjaksi): Regjeringen.no

Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no

”Tilaa sivistykselle” -hanke saatu loppuun

Norjan vapaan sivistystyön kattojärjestö VOFO on kahden viime vuoden ajan koordinoinut Rom for dannelse (Tilaa sivistykselle) -hanketta yhdessä tanskalaisten ja ruotsalaisten kumppanien kanssa Nordplus Horisontal -ohjelman tuella. Norjan puolelta hankkeeseen ovat osallistuneet myös Norjan kansalliskirjasto ja Vestfoldin läänin kirjasto. Tavoitteena on ollut tukea pohjoismaista vapaata sivistystyötä monisektorisen yhteistyön avulla. Hyviin esimerkkeihin kirjastojen ja aikuiskasvatusalan välisestä yhteistyöstä  voi nyt tutustua oheisesta linkistä. 

Lisää aiheesta (norjaksi): www.vofo.no/nb/content/dannelse-i-praksis

Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no

Sverige

Ruotsalaisille kehityshankkeille huomiota Euroopassa

EU-komissio on huomioinut neljä ruotsalaista Leonardo da Vinci -ohjelmaan kuuluvaa kehityshanketta esimerkkeinä erityisen onnistuneista hankkeista. Komission mainitsemiin ruotsalaishankkeisiin kuuluvat muun muassa Tullängin koulun Spread the Sign ja ruotsinsuomalaisen kansanopiston ProGuide. Molemmat hankkeet pyrkivät parantamaan vammaisten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja työelämään.

Tullängin koulun Spread the Sign -hankkeessa on laadittu kansainvälinen verkkopohjainen viittomakielisanasto. Tarkoituksena oli parantaa lukiokoulun ammatillisissa ohjelmissa opiskelevien kuulovammaisten edellytyksiä suorittaa työharjoittelu ulkomailla. Haaparannassa sijaitsevan ruotsinsuomalaisen kansanopiston ProGuide -hankkeessa taas on kehitetty teknisiä apuvälineitä näkövammaisille jotka haluavat kouluttautua ääniteknikoiksi, muusikoiksi ja tuottajiksi.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): Programkontoret.se

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Viittomakielen asema Ruotsissa

Valtiopäivien opetusvaliokunta on päättänyt yksimielisesti esittää, että viittomakieli asetetaan korkeakouluhaussa samaan asemaan nykykielten kanssa ja että hakija saa siitä lisäpisteitä.

Ruotsin kuurojen valtakunnallinen kattojärjestö Sveriges Dövas Riksförbund on ajanut asiaa ahkerasti yhteistyössä useiden muiden järjestöjen kanssa. Ruotsin hallituksen vuonna 2008 esittelemissä hakukelpoisuussäännöissä ei mainittu ruotsalaista viittomakieltä. Nyt opetusvaliokunta on tehnyt valtiopäiville esityksen kelpoisuussääntöjen muuttamisesta siten, että kuulevien viittomakieli asetetaan samaan asemaan nykykielten kanssa ja siitä saa lisäpisteitä. Tämä on ilahduttava ja tärkeä saavutus viittomakielen asemalle Ruotsissa, kattojärjestön johtaja Ragnar Veer toteaa. 

Lisää aiheesta (ruotsiksi): Mynewsdesk.com

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Färöarna

Työvoiman osaamista kehitettävä

Färsaarten 1700:stä työttömästä noin 80 % ei ole suorittanut ammattitutkintoa. Yksityisten yritysten osaamistarpeita tarkasteleva tuore tutkimus osoittaa, että lähivuosina ei palkata ammattikouluttamattomia työnhakijoita vaan koulutettuja ihmisiä, joilla on erityisosaamista.

Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Färsaarten työttömyyskassa ALS ja yhteiskunnallista tutkimusta tekevät tutkimuslaitos Granskingardepilin. Tavoitteena oli saada parempi kuva työmarkkinoiden tilanteesta ja yritysten osaamistarpeista sekä varmistaa, että työttömyyskassan työttömille järjestämä koulutus soveltuu työmarkkinoiden tarpeisiin. Tutkimus osoittaa, että monet yritykset aikovat palkata useita työntekijöitä lähivuosina, kehittää uusia tuotteita ja laajentua uusille markkinoille. Nämä muutokset edellyttävät koulutusta. Yritykset painottavat myös, että niiden työntekijät tarvitsevat paljon lisää koulutusta ja osaamista kehittäviä kursseja.

Lisää tutkimuksesta (fäärin kielellä): Setur.fo

E-post: elisabethh(ät)setur.fo

Yliopistoyhteistyötä Pohjois-Atlantin alueella

Neljä Pohjois-Atlantin alueen yliopistoa suunnittelee yhteistä monitieteellistä johtamisen maisteriohjelmaa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjois-Atlantin yhteistyöelin NORA (Nordisk Atlantssamarbejde) perustama ajatushautomo suositteli puoli vuotta sitten NORA-alueen yliopistoyhteistyön tiivistämistä. Muutama kuukausi sitten Nordlandin yliopisto teki asiassa aloitteen kutsumalla Färsaarten, Grönlannin ja Islannin yliopistojen edustajat keskustelemaan yhteisen koulutusohjelman käytännön järjestelyistä. Koulutusohjelman tavoitteena olisi antaa opiskelijoille johtamiseen liittyvää osaamista jota voidaan käyttää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla maapallon pohjoisilla alueilla. 
Tapaaminen järjestettiin Nordlandin yliopistossa, ja tunnelma oli optimistinen. “Pohjois-Norjalla, Islannilla, Färsaarilla ja Grönlannilla on paljon yhteistä. Meitä yhdistää meren läheisyys, öljy-, kaasu- ja mineraalivarannot sekä moni mu asia. Yhteinen maisteriohjelma, johon sisältyisi talous- ja yhteiskuntatieteitä, olisi varmasti hyödyksi meille kaikille”  totesi Nordlandin yliopiston rehtori Pål Pedersen tapaamisessa. Färsaarten yliopistoa edusti rehtori Sigurð í Jákupsstovu.

Yliopistot päättivät järjestää tämän vuoden syyskuussa Färsaarilla uuden tapaamisen, jossa on tarkoitus laatia konkreettinen ehdotus yhteisen koulutusohjelman sisällöstä.
Lisää koulutuksesta (fäärin kielellä):
www.nora.fo/index.php?pid=193&cid=416 
www.nora.fo/index.php?pid=193&cid=557

E-post: elisabethh(ät)setur.fo

Grönland

Koiravaljakot vaihtuvat moottorikelkkoihin

Mestersvigissä, Grönlannissa sijaitsevalla Tanskan puolustusvoimien vartioasemalla, on koulutettu moottorikelkkakouluttajia. Otsikolla Arctic Training 2012 järjestettävässä koulutuksessa opettajina toimivat Kanadan Iqaluitista kotoisin olevat riistanvartijat. Koulutus liittyy suunnitelmiin mahdollisen arktisen erikoisjoukon perustamisesta.

Koirien ja ahkion käsittely edellyttävät pitkää koulutusta, ja siksi koiravaljakot korvataan Mestersvigissä moottorikelkoilla. Moottorikelkkakouluttajat valmentavat kelkkapartio Siriuksen jäseniä ajamaan esim. huonossa säässä ja pehmeässä lumessa. Erilaisten kuljetusvaihtoehtojen olemassaolo on tärkeää myös silloin kun vartioasemalle lähetetään henkilöstöä, ja siksi kaikkien on hyvä oppia moottorikelkan ajamisen perusteet, toteaa komentajakapteeni Michael Hjorth.
Rekikoirat ovat varoittaneet myös lähestyvistä jääkarhuista, joten nyt leirit saavat käyttöönsä hätäraketteja ja ansalankoja.
Arctic Training 2012 on Kanadan ja Tanskan yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on vaihtaa käytännön kokemuksia arktisessa ympäristössä. Hanke on jatkoa yhteistyölle, joka käynnistettiin kanadalaisten aloitteesta Kanadan Nunalivutissa 2010 pidetyn harjoituksen yhteydessä.

http://sermitsiaq.ag/node/121421
Forsvaret, Grønlands Kommando: HTML

Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl

Aalborgin yliopisto käynnistää Grönlantiin erikoistuvan oikeustieteen koulutuksen

Aalborgin yliopisto käynnistää yhteistyössä Nuukissa sijaitsevan Ilisimatusarfikin kanssa uuden oikeustieteellisen koulutusohjelman, jossa keskitytään erityisesti Grönlannin olosuhteisiin. Koulutusohjelman taustalla on yliopistojen välinen viisivuotinen yhteistyösopimus, joka jatkuu vuoteen 2017 asti.

Koulutusohjelmassa on vuosittain kymmenen aloituspaikkaa, ja siihen sisältyy Grönlantiin liittyviä valinnaisaineita, joissa käsitellään esim. kalastusta ja luonnonvara-alaa. Tarkoituksena on myös, että opiskelijat voivat suorittaa ensimmäisen lukukauden Ilisimatusarfikissa. Koulutus ei ole suunnattu ainoastaan grönlantilaisille opiskelijoille, vaan kaikille, jotka ovat kiinnostuneita grönlantilaisiin olosuhteisiin räätälöidystä oikeustieteellisestä koulutuksesta.

Lisätietoa aiheesta (tanskaksi):
AAU: HTML
Ilisimatusarfik: www.uni.gl
http://sermitsiaq.ag/node/122345

Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl

Syrjäseutujen lastenhoitoalan työntekijöille lisäkoulutusta

Grönlantilainen lastensuojeluyhdistys on suunnitellut useista moduuleista koostuvan koulutusohjelman, jossa käsitellään lasten laiminlyöntitilanteita. Koulutusta on järjestetty eri puolilla Grönlantia. Se on suunnattu lastenhoidossa ja sosiaalialalla työskenteleville, syrjäseuduilla asuville henkilöille, joilla ei ole ammattitutkintoa. Koulutus on suunniteltu erityisesti tälle kohderyhmälle, räätälöity paikallisiin olosuhteisiin, ja sitä kehitetään jatkuvasti.

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta lapsiin kohdistuvasta laiminlyönnistä ja kaltoinkohtelusta ja luoda paikallistasolle lisää voimavaroja ongelman hoitamiseen. Grönlannin syrjäisemmissä kaupungeissa ja kylissä lastenhoito- ja sosiaalialalla työskentelee paljon ihmisiä, joilla ei ole alan koulutusta. Koulutusohjelma antaa heille tietoa, jonka avulla he voivat puuttua lasten laiminlyöntiin. Koulutusohjelma järjestettiin viimeksi Nanortalikissa yhteistyössä Kujalleqin kunnan kanssa, ja siihen osallistui 16 henkilöä. Koulutuksessa käsiteltiin tilanteita, joissa tarvitaan lastensuojelua, uuden tiedon käyttöä päivittäisessä työssä, lastensuojelulainsäädäntöä sekä lasten ja perheiden tukemista. Lisäksi osallistujista muodostettiin verkostoryhmiä, joiden jäsenet tukevat toisiaan lasten ja perheiden parissa tehtävän työn kehittämisessä.  Koulutukset suunnitellaan yhdessä kunkin kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa. Pohjois-Grönlannissa uusi ryhmä on aloittanut koulutuksen maaliskuussa ja suorittaa sen loppuun lokakuussa. 

Linkkejä:
Grönlannin lastensuojeluyhdistyksen verkkosivut: HTML
http://sermitsiaq.ag/node/122082

Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl

OWS

NVL

Pohjoismaiset innovaatiot aikuisten oppimisessa

Luova ajatus ei ole kovin arvokas, ellei sitä voida soveltaa käytäntöön. Idean innovatiivisuus ilmentyy vasta sen hyötyarvossa. Pedagogiikan alalla on kautta aikojen keksitty hyviä ideoita, joista ei kuitenkaan ole seurannut muutoksia. Toisinaan kuitenkin onnistumme - keksimme idean ja onnistumme toteuttamaan sen sillä tavoin että uutuudesta tulee vakiintunut ja pidetty ratkaisu.

Tällaisia asioita pohditaan innovaatiokonferenssissa, joka järjestetään Oslossa 4.-5. kesäkuuta 2012.

Kohtauspaikka
Konferenssin on tarkoitus toimi paikkana, jossa vakiintuneet innovaatiot ja innovaatioita luovat organisaatiot voivat kohdata toisensa. Konferenssin aikana osallistujat saavat tutustua käytännön esimerkkeihin oppimiseen liittyvistä innovaatioista ja innovatiivisiin ratkaisuihin pyrkimisestä. Innovatiivisten aktiviteettien ja istuntojen avulla osallistujat pääsevät antamaan toisilleen haasteita.

Tutustu rinnakkaisistuntojen ohjelmaan: HTML

Ilmoittautuminen, ohjelma ja lisätietoa: HTML
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 15 toukokuuta.

Lue lisää innovaatioista NVL:n teemasivuilta: HTML

E-post: Albert.Einarsson(ät)vox.no
Mer om: innovation

Viides Distans-symposiumi 22.5.

Viides NVL:n Distans-verkoston järjestämistä symposiumeista, joissa käsitellään tietotekniikan ja joustavan koulutuksen käyttöä aluekehityksen apuna, järjestetään Pohjois-Islannin Husavikissä 22. toukokuuta.

Vuosina 2011 ja 2012 Distans-verkosto on järjestänyt neljä pohjoismaista symposiumia, joissa on pohdittu, miten tietotekniikan ja joustavien opiskelumahdollisuuksien avulla voidaan esim. lisätä opiskelumotivaatiota, luoda uusia oppimismahdollisuuksia ja nostaa harvaan asuttujen alueiden väestön koulutustasoa. Viime vuonna Distans-verkosto järjesti symposiumit Tanskan Rudkøbingissä, Färsaarten Torshavnissa ja Mikkelissä. Vuonna 2012 järjestetään kolme symposiumia. Ensimmäinen pidettiin Ruotsin Kiirunassa helmikuussa, ja seuraava pidetään Islannin Husavikissä 22. toukokuuta klo 10.00–16.00. Viimeinen symposiumi järjestetään Pohjois-Norjassa syyskuussa. Symposiumien tarkoituksena on kerätä ja välittää eteenpäin tietoa ja kokemuksia. Materiaalista työstetään lopulta raportti, joka ilmestyy vuoden 2012 lopussa.

Husavikin symposiumin esityksiä voi seurata Connect Pro:n kautta. Lisätietoja NVL:n kalenteri-sivulla.

Lisää tietoa Distans-verkoston omilla sivuilla: http://distans.wetpaint.com/

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Recognition of Prior Learning – Cooperation between Higher Education and Companies

24th and 25th of May 2012, Turku, Finland

The focus of the seminar is on the recognition of prior learning in work based situations. The seminar is open for all those interested in practices of recognition of prior learning. Speakers from Finland, Ireland and Scotland will share their experiences in the presentations and discussions.
The seminar is organized by RPL in Higher Education (ESF) and funded by European Social Fund (ESF).
The national NVL network for Recognition of Prior Learning is involved in the seminar.

Please see NVL:s Calender page for more information.

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

DialogWeb

Nyt on aika ajatella yllättäviä mahdollisuuksia

Maria Österåker irtisanoutui yrityskehittäjän työstään ja hylkäsi nousujohteisen urakehityksen voidakseen omistautua asioille jotka ovat hänen sydäntään lähinnä ja viettää enemmän aikaa miehensä ja kolmen lapsensa kanssa.
Lue Clara Henriksdotterin artikkeli (ruotsiksi) omavaraisuudesta osoitteessa www.dialogweb.net – ja jaa se Facebookissa!
E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi

RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 24.4.2012

NVL:n aloitussivulle