page

Danmark

Uusi hallitus toi aikuiskasvatusalalle ministeriömuutoksia

Tanska on saanut uuden vähemmistöhallituksen, jonka muodostavat sosiaalidemokdraatit, sosiaaliliberaali Radikale Venstre ja Sosialistinen kansanpuolue. Helle Thorning-Schmidtistä tuli ensimmäinen naispuolinen pääministeri.

Uuden hallituksen muodostamisen jälkeen on tehty aikuiskasvatusalaan vaikuttavia rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi opetusministeriö  on muutettu lapsi- ja opetusministeriöksi. Sosiaalidemokraattien Christine Antorini on uusi lapsi- ja opetusasioiden ministeri, ja aikuis- ja täydennyskoulutus kuuluu hänen toimialaansa. Vapaa sivistystyö  on siirretty kulttuuriministeriön alaisuuteen, jota johtaa radikaalien kulttuuriministeri Uffe Elbæk. Lyhyet akademi-korkeakoulutukset ja ammatilliset korkeakoulutusojelmat on siirretty Tutkimus, innovaatio ja korkeakoulutusministeriöön, jonka nimi arkikäytössä lyhennetään koulutusministeriöksi. Koulutusministerinä toimii radikaalien Morten Østergaard.

Lue liaää uusista ministeriöistä ministereistä (tanskaksi):
http://fivu.dk www.uvm.dk
Tietoa vapaan sivistystyön muuttamisesta kulttuuriministeriön alaisuuteen: www.dfs.dk

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Yrityselämän ja julkisten tiedelaitosten yhteistyöllä myönteisiä vaikutuksia

Yritysten ja tutkimuslaitosten tiedeyhteistyön yksityis- julkistaloudellisista vaikutuksista on tehty uusi, laajempi analyysi. Sen mukaan tutkimus- ja kehitysyhteistyö nostaa työntekijäkohtaista tuottavuutta ja luo siten yritykselle lisäarvoa.

Julkaisussa selostetaan tutkimuksen tavoitteita, perustaa ja tuloksia. Julkaisun lopussa on tutkimuskatsaus tiedeyhteistyön vaikutuksista tehdyistä kansainvälisistä tutkimuksista.
Analyysin on laatinut Tanskan tutkimus- ja innovaatiohallitus yhdessä Damvadin ja Copenhagen Business Schoolin kanssa.

Linkki analyysiin: Fi.dk

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Maahanmuuttajayrittäjät valokeilassa

Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien on nyt mahdollista saada mentoriksi tanskalaisyrityksen työntekijä tai johtaja.

Näin yrittäjät voivat saada yrityksen perustamisvaiheessa sparrausta, apua toimivan liiketoimintasuunnitelman tekoon ja neuvoja siitä, kenen kanssa asiat hoidetaan Tanskan järjestelmässä. Lisäksi he voivat saada mahdollisuuden tavoittaa tietyntyyppisiä asiakkaita ja verkostoa. Julkisen sektorin ylläpitämän maahanmuuttajaneuvonnan Kööpenhaminan piste on sopinut uustanskalaisten yhdistyksen kanssa käyttävänsä yhdistyksen omaa ammattilaismentorijoukkoa maahanmuttajayrittäjien sparrauskumppaneina.

Lisätietoja (tanskaksi): Startvaekst.dk

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

”Vapaa sivistystyö rakentaa siltaa koulutukseen”

on vapaan sivistystyön oppilaitosten yhdistysten ja alan kattojärjestö DFS:n julkaiseman uuden esitteen otsikko.

Esitteessä kuusi nuorta kertoo, miten vapaan sivistystyön opinnot innostivat heitä jatkamaan opintojaan. Esitteessä kerrotaan vapaan sivistystyön erityisistä pedagogisista mahdollisuuksista, joihin kuuluvat esim. motivoiva pedagogiikka, motivoivat ja avarakatseiset oppimisympäristöt, tiedollisen oppimisen yhteys henkilökohtaiseen oppimiseen ja oppimisen ja ohjauksen yhdistelmä.

Lataa esite: Dfs.dk

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Finland

Nuoret osaaviksi ja työelämään

Yksi uuden hallitusohjelman tärkeimmistä toimenpiteistä on yhteiskuntatakuu, jolla pyritään estämään nuorten syrjäytyminen, sekä siihen sisältyvä koulutustakuu.

Hallitusohjelman mukaisesti nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 
Työnvälitystilaston mukaan elokuussa 2011 alle 29-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 54 600, joista alle 25-vuotiaita on 30 300. Heistä noin kolmanneksella on pelkästään perusasteen koulutus. Lähes puolella työttömistä on suoritettuna ammatillisen keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto, mutta he ovat vailla työtä.

Lähde: Tem.fi

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Ammattikoulutusta arvostetaan Suomessa

Suomalaiset arvostavat ammatillista koulutusta enemmän kuin muut eurooppalaiset keskimäärin. EU:n tuoreen Eurobarometrin mukaan 71 % eurooppalaisista pitää ammatillisen koulutuksen arvostusta kotimaassaan myönteisenä. Maltalaisista näin ajattelee 92 %, suomalaisista 90 %, mutta liettualaisista vain 61 %.

7.10. julkistettu EU:n Eurobarometri mittaa jäsenmaiden väestön mielikuvia ammattikoulutuksen arvostuksesta sekä heidän asennoitumistaan koulutuksen merkitykseen. Tutkimuksen johtopäätös on, että ammatillinen koulutus suhteessa akateemisiin opintoihin ei ole leimautunut vähemmän tavoiteltavaksi. Arvostus tosin vaihtelee huomattavasti maittain, samoin kansalaisten mielikuvat oman maansa ammatillisen koulutuksen laadusta.
Maissa, joissa uskotaan ammattikoulutuksen arvostukseen kuten Maltalla, Itävallassa ja Suomessa, luotetaan eniten myös sen tuottamiin hyviin oppimistuloksiin. Siellä, missä arvostus on heikointa kuten Latviassa, Liettuassa ja Sloveniassa, epäillään eniten myös oppimisen laatua. 

Lisätietoja: Oph.fi

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Island

Työelämän koulutuskeskus muutti uusiin tiloihin

Reykjavikissa sijaitseva työelämän koulutuskeskus (Fræðslumiðstöð atvinnulífsins) on muuttanut uusiin tiloihin osoitteeseen Ofanleiti 2.
Samassa talossa toimivat julkisen sektorin työntekijöiden oppimiskeskus Starfsmennt sekä koulutusrahastot Landsmennt, Sveitamennt ja Ríkismennt. Organisaatiot järjestävät yhteiset avajaisjuhlat torstaina 3. marraskuuta 2011. Samassa osoitteessa toimii myös elinikäisen oppimisen keskus Mímir-símenntun sekä joukko muita koulutus- ja innovaatioalan organisaatioita.
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(åt)frae.is

Islantilaisen korkeakoulutuksen laatu

Tiistaina 18. lokakuuta 2011 järjestettiin konferenssi islantilaisten yliopistojen ja korkeakoulujen laadusta. Konferenssissa esiteltiin uusi korkeakoulutuksen laatujärjestelmä. Konferenssin järjestivät Islannin opetus- ja kulttuuriministeriö, Islannin tutkimuskeskus ja viime vuonna perustettu yliopistojen laatuneuvosto.

Laatuneuvosto noudattaa samoja suuntaviivoja kuin muut laadunvarmistusorganisaatiot. Neuvoston kaikki jäsenet ovat ulkomaisia asiantuntijoita. Puheenjohtajana toimii Norman Sharp, joka on aiemmin johtanut skotlantilaisten yliopistojen laadunvarmistustyötä. Neuvoston jäsenet eivät itse suoranaisesti osallistu islantilaisten yliopistojen ja korkeakoulujen arviointiin muuten kuin oman erityisosaamisensa puitteissa. Kuten aiemminkin, ulkoisten arviointien tekemisessä käytetään parhaita mahdollisia asiantuntijoita. 
Laatuneuvoston vastuulla on opetuksen ja tutkimuksen metodologinen arviointi. Se tulee laatimaan opetusministerille kolmevuotissuunnitelman islantilaisen korkeakoulutuksen opetuksen ja tutkimuksen laadun tarkastamista varten. Neuvosto on määritellyt korkeakoulutason laadunvarmistukselle selkeän strategian, jossa oppilaitoksilta edellytetään muun muassa luotettavan sisäisen laadunvarmistusjärjestelmän ylläpitoa. Strategia sisältää myös ulkoista laadunvarmistusta koskevan suunnitelman.

Lisää aiheesta (englanniksi): Rannis.is

Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(åt)frae.is

Norge

Konferenssi pelipohjaisesta oppimisesta

Norjan etäopetuksen ja joustavan koulutuksen liitto NFF osallistuu yhtenä kumppanina Leonardo-hankkeeseen, joka liittyy pelien avulla oppimiseen. Hankkeen puitteissa järjestettiin 13. lokakuuta konferenssi Kööpenhaminassa ja julkaistiin kirja "The GAMEiT handbook", jota voidaan käyttää johdantona aiheeseen.

Konferenssissa käsiteltiin sellaisia aiheita kuin ”Miten pelit voivat parantaa opetuksen laatua” ja ”mitä pelioppimisen avulla voi oppia”. Kirjaa on saatavilla rajoitettu määrä ja sen voi tilata sähköpostiosoitteesta kjendlie(ät)nade-nff.no

Lisää aiheesta (englanniksi): www.projectgameit.eu

Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no

Opiskelijat haluavat luennot podcasteina

Norgesuniversitetet-yliopiston tekemästä tietotekniikka-aiheisesta tutkimuksesta ilmenee, että opiskelijat haluavat ottaa käyttöön uudempaa oppimisteknologiaa. Monet haluaisivat esimerkiksi, että luennot olisivat saatavilla podcasteina. Opetushenkilökunta kuitenkin pelkää, että suuri osa jättäisi silloin tulematta itse luennoille.

Konferenssi Digital tilstand 2011 järjestettiin Oslossa 17. –18. lokakuuta. Konferenssissa esiteltiin ”IKT-monitor 2011” –tutkimuksen tulokset. Kyseessä on maanlaajuinen kvantitatiivinen tutkimus, joka kartoittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä korkeakoulutuksessa. Ensimmäinen katsaus tehtiin vuonna 2008. Tulokset tulevat näkyviin sivustolle http://norgesuniversitetet.no 
Tutkimus osoittaa, että lähestulkoon kaikki korkeakouluopiskelijat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa opiskeluissaan. Opetushenkilökunta käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa nyt jonkin verran enemmän ja monipuolisemmin kuin vuonna 2008.

Lisää aiheesta (norjaksi): Regjeringen.no

Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no

Sverige

Verkkolehti re:flex ilmestyy jälleen

Verkkolehti re:flex on lanseerattu uudelleen. Lehden ulkoasu ja artikkelit ovat uudistuneet. Lehden tavoitteena on lisätä verkkopedagogiikan ja joustavan oppimisen tuntemusta kansansivistäjien parissa yhdessä Folkbildningsnätet-verkkosivuston kanssa.

Re:flex kokoaa materiaalia, jonka tarkoituksena on edistää verkkopedagogiikan kehittymistä käytännön ja teorian tasolla sekä levittämällä joustavasta oppimisesta saatuja kokemuksia.

Lehti on luettavissa osoitteessa www.reflex.folkbildning.net

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Yrittäjämäinen oppiminen motivoi

Linné-yliopiston ammattiopettajakoulutuksesta valmistunut Fredrik Åberg tutki lopputyössään, millaiset tekijät käsityöammattien opiskelijoiden mielestä vaikuttavat heidän sisäiseen motivaatioonsa. Tutkimuksen mukaan motivaatioon vaikuttaa mm. se kuinka hyvin opettaja hallitsee opetettavan aiheen ja hänen kykynsä selittää asioita, antaa tunnustusta opiskelijoille ja kohdella heitä oikeudenmukaisesti. Muita tärkeitä tekijöitä ovat opiskelijoiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet.

Useat opiskelijoiden sisäiseen motivaatioon vaikuttavat tekijät liittyvät yrittäjämäiseen työtapaan, jota monet mattiopettajat Fredrik Åbergin mukaan käyttävät vaikka eivät välttämättä kutsukaan sitä juuri tuolla nimellä.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): Svensktnaringsliv.se

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Färöarna

Uusia koulutusmahdollisuuksia työttömille

Färsaarten työttömyyskassan, opetusministeriön ja torshavnilaisen iltaoppilaitoksen välinen yhteistyö avaa työttömille uusia mahdollisuuksia.

Neljällä viidestä färsaarelaisesta työttömästä ei ole toisen asteen tutkintoa. Pääsyvaatimuksena toisen asteen koulutukseen on hyvin arvosanoin suoritettu 9. tai 10. luokka, ja monien työttömien osalta tämä vaatimus ei täyty. Siksi työttömyyskassa teki aloitteen työttömille suunnatusta, toisen asteen opiskelukelpoisuuden antavasta koulutuksesta. Kolmen osapuolen välinen yhteistyö toimii siten, että torshavnilainen iltaoppilaitos järjestää opetuksen, joka vastaa tasoltaan 10. luokkaa, opetusministeriö takaa, että kurssit täyttävät pohjakoulutusvaatimuksen, ja työttömyyskassa rahoittaa koulutuksen.
Ensimmäinen kurssi alkaa 1. marraskuuta, ja kurssilaiset voivat suorittaa tutkinnon jo helmikuussa 2012.

Lisää (fäärin kielellä): Als.fo

Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo

Yrittäjyysopetusta peruskouluihin

Maanantaina 26. syyskuuta Färsaarten opetusministeri Helena Dam á Neystabø ja Yrittäjätalon johtaja Rani Nolsøe allekirjoittivat kolmivuotisen yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää peruskoulun yrittäjyysopetusta.

Tämän vuoden elokuussa otettiin käyttöön uusi peruskoulun opetussuunnitelma, jossa yrittäjyyden merkitystä korostetaan erityisesti suhteessa kaikissa aineissa edellytettäviin perusvalmiuksiin. Näihin valmiuksiin kuuluvat viestintä ja luovuus. Tavoitteena on herättää oppilaissa uteliaisuutta, intoa ja motivaatiota oman luovuuden kehittämiseen. Yrittäjätalolla on monivuotinen kokemus yrittäjyydestä ja etenkin työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä, ja nyt vuorossa on yhteistyö peruskoulusektorin kanssa.

Lisää aiheesta (fäärin kielellä): Mmr.fo & Is.fo

Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo

Grönland

Opaskoulutus Ittoqqortoormiitissa

Vajaan 500 asukkaan Ittoqqortoormiitissa järjestetään täysin ainutlaatuista matkailuopaskoulutusta. Koulutuksen kehittäjä ja toteuttaja on paikallinen koulutus- ja ohjauskeskus Piareersarfik.
Koulutus on suunniteltu paikkakunnan tarpeita ja olemassa olevaa osaamista silmällä pitäen. Lähtökohtana on mielekäs oppiminen ja opiskelijoiden tarpeet. Opiskelijoiden mielestä jotkin koulutuksessa käsitellyt aiheet ovat turhia, koska he tuntevat niitä jo jonkin verran ja ovat hankkineet asiaan liittyvää osaamista pyyntiyhteisössä saamiensa kokemusten kautta.
Opaskoulutus ideoitiin yhteistyössä matkailutoimisto Nanu-Travelin kanssa. Opetusohjelma on kokonaisuudessaan vuoden pituinen ja siihen sisältyy sekä teoriaa että käytännön oppimista. Käytännön taitojen tärkeydestä kertoo se, että opettajiksi on valittu paikallisia metsästäjiä, joilla on opaskokemusta. Koulutuskeskuksessa on tarjolla myös 2- ja 3-vuotisia opetusohjelmia.
Suunnitelmissa on järjestää myös ”pyytäjien vaimoille” suunnattu koulutus, jotta heidänkin osaamistaan voidaan käyttää matkailun kehittämisessä.
Piareersarfiit ovat paikallisia koulutus- ja ohjauskeskuksia. Niitä on kaikissa Grönlannin kaupungeissa ja joillakin pienemmillä paikkakunnilla.
Birgit Gedionsen
E-post: birgit(ät)suliplus.gl

Museoalan seminaari Nuukissa

Nuukissa järjestettiin 26. – 30. syyskuuta museoiden työntekijöille suunnattu seminaari. Museotoimen johtajan Aviaaja Rosing Jakobsenin mukaan seminaarin tavoitteena oli antaa grönlantilaisten paikallismuseoiden työntekijöille tietoa museotoimesta, pitkän aikavälin visioista ja Grönlannin kulttuurihistoriasta.

Museotyöntekijöiden täydennyskoululutuksen tärkeydestä Aviaaja toteaa: - He osallistuvat kulttuurihistoriamme välittämiseen paikallisväestölle ja muualta tulleille.
Suurin osa osallistujista koki tarpeelliseksi, että grönlantilaiset museotyöntekijät kokoontuvat yhteen Grönlannin historiaa ja päivittäistä museotyötä koskevien aiheiden pariin. Museotyöntekijöiden käsitystä roolistaan aikuiskoulutuskentällä Aviaaja luonnehtii seuraavasti: - Toteutamme omaa rooliamme aikuisten oppimisen alalla välittämällä grönlantilaista kulttuuriperintöä ja järjestämällä sitä koskevia näyttelyitä. –Aloittaisimme mielellämme yhteistyössä Naalakkersuisutin kanssa museoassistentin koulutusohjelman, joka olisi suunnattu niille paikallismuseoiden työntekijöille joilla ei ole museoalan koulutusta. 

Lisää aiheesta (tanskaksi) uutislehti Sermitsiaqissa: http://sermitsiaq.ag/node/108290

Birgit Gedionsen
E-post: birgit(ät)suliplus.gl

NMR

Osallisuus monikulttuurisessa Pohjolassa – koulutuspolitiikan työseminaari

1.–2.12.2011 Vaasa

Seminaari on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakautta vuonna 2011. Sen järjestävät yhteistyössä pohjoismaiset neuvonantajaryhmät NSS, ammattikoulutusryhmä, SVL ja Högut. Tavoitteena on:
• tiivistää pohjoismaista yhteistyötä monisektoristen pohjoismaisten verkostojen avulla
• tarkastella tulevia pohjoismaisia tutkimusaiheita
• ideoida yhteisiä hankkeita tai toimintaa esim. Nordplus HORISONTAL -ohjelman puitteissa.

NSS:n, ammattikoulusutryhmän, SVL:n ja Högutin edustajat rekrytoivat omista maistaan avainhenkilöitä seminaariin. Seminaari on suunnattu ministeröiden, opetushallitusten ja koulutusalan asiantuntijoille sekä tutkijoille. Ohjelmaan mahtuu vielä puheenuvoroja. Niitä koskevat yhteydenotot suunnataan Ulla-Jill Karlssonille, ulla-jill.karlsson(ät)minedu.fi.

Ilmoittautumisesta ja käytännön asioista ota yhteyttä Sini Keinoseen, sini.keinonen(ät)minedu.fi.

Ohjelma: PDF

E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 25.10.2011

NVL:n aloitussivulle