page

Danmark

Tanskalaiset aikuiset ahkeria kouluttautumaan

Tanska johtaa Euroopan aikuiskoulutustilastoja

Tanskan opetusministeriön aikuiskoulutustilastoista käy ilmi, että 25–64-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen on lisääntynyt aikavälillä 2004–2009. Samana ajanjaksona opiskelijoiden maksama osuus koulutuksen kustannuksista on noussut etenkin korkeakouluissa. Tuloksista käy ilmi myös, että osallistuminen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen on lisääntynyt ja että koulutus parantaa yksilön mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa. Tärkeimpiä opiskelun esteitä ovat työkiireet, sopivien kurssien puute ja se, ettei työnantaja pidä koulutusta tarpeellisena.

Tilastoselvitys (tanskaksi): Uvm.dk

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk

Opiskelijoille suorituksia aiemman kokemuksen perusteella

Lähes kaikki hyväksilukua hakevat saavat suorituksia aiemmin hankitun kokemuksen perusteella.

Koulutuksen arviointilaitos EVA:n tutkimuksen mukaan 95 % niistä ammatillisten korkeakoulujen opiskelijoista, jotka hakevat opintosuoritusten hyväksilukua aiemman osaamisen ja kokemuksen perusteella, saa myöntävän vastauksen. Näin opiskelijat välttyvät opiskelemasta samoja asioita kahteen kertaan ja yhteiskunta ja työmarkkinat hyötyvät joustavammasta koulutusjärjestelmästä. Tutkimuksessa huomautetaan kuitenkin, että järjestelmää tulee edelleen kehittää esim. toimintatapojen yhtenäistämisen ja lakien tulkinnan ja arvioinnin osalta.

Lue (tanskankielinen) arvio: Eva.dk

Maria Marqurad
E-post: marq(ät)dpu.dk

Opetusministeri kansansivistysvaliokunnan kuultavana raportin johdosta

Opetusministeri Tine Nedergård oli tyytyväinen kansansivistysvaliokunnan raporttiin.

Hallitus aikoo esittää joitakin raportin suosituksiin perustuvia lakiehdotuksia. Kansansivistyskentälle oli erittäin tärkeää keskustella kansansivistykseen kohdistuvista merkittävistä leikkauksista. Ministerin vastauksista ilmeni, ettei määrärahoja olla lisäämässä. Ministeri myös painotti, että kansansivistyksen rahoituksen priorisointi kuuluu kuntien itsehallinnon piiriin. Hallitus ei aio toteuttaa kansansivistysvaliokunnan toiveita määrärahojen lisäämisestä tai aikuiskoulutusmäärärahojen ohjaamisesta kansansivistävään aikuisopetukseen.

Lisätietoa (tanskaksi) ministeriön kotisivuilta: Uvm.dk
ja Tanskan vapaan sivistystyön kattojärjestön sivuilta: Dfs.dk

Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk
Mer om: folkbildning

Finland

Reseptit onnistuneeseen kulttuurivuoteen

”Kulttuuri tekee hyvää” on Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 pääteema. Turku haluaa vuoden aikana osoittaa, että kulttuuri lisää ihmisen hyvinvointia monin tavoin.

– Turulla on yksi viesti ylitse muiden: Kulttuuri tekee hyvää. Se lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia, sanoo kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelusta ja toteutuksesta vastaavan Turku 2011 -säätiön toimitusjohtaja Cay Sevón.
 Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteys näkyy erityisen selvästi noin kolmasosassa vuoden 2011 ohjelmaa, johon kuuluu kulttuuritapahtumia esim. vanhainkodeissa, kouluissa, päiväkodeissa ja vankiloissa. Lisäksi Turun terveysasemien lääkärit jakavat vuoden aikana 5500 kulttuurireseptiä, joilla päässee kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin.

Turku ja Tallinna ovat Euroopan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungit.
Lue lisää: www.turku2011.fi ja  www.tallinn2011.ee/eng
Lähde: Minedu.fi

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi
Mer om: kultur

Rakenna hyvä työpaikka

Hyvä työelämän laatu tarkoittaa yksinkertaisia arkisia asioita, jotka tulevat organisaatioissa jokaista vastaan.

Jos työelämän laatua kehitetään, tuloksellisuus paranee. Kehittäminen vaikuttaa myönteisesti myös henkilöstön hyvinvointiin.  Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut uuden portaalin, joka käsittelee työelämän laatua. Se on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Portaaliin kootaan tietoa eri toimijoiden palveluista ja työvälineistä, joilla voidaan parantaa työpaikan laatua ja tuloksellisuutta kehittämällä osaamista, työtä ja työprosesseja, johtajuutta ja työhyvinvointia.

Lue lisää: www.tem.fi/?s=4037

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Island

Toisen asteen opiskelijamäärä laskussa

Islannin tilastokeskuksen mukaan toisen asteen opiskelijoita oli syksyllä 2010 7,9 % vähemmän kuin edellisvuonna. Samaan aikaan maan yliopistojen opiskelijamäärät ovat nousseet.
Toisen asteen oppilaitoksissa on noin 27 300 opiskelijaa, yliopistoissa vajaa 19 900. Toisen asteen opiskelijamäärien lasku johtuu etupäässä etäopintojen ja aikuisille suunnattujen iltaopintojen tarjonnan vähenemisestä. Naiset ovat edelleen enemmistönä sekä toisella asteella että korkea-asteella, heitä on 56 % opiskelijoista. Melkein kaksi kolmasosaa toisen asteen opiskelijoista suorittaa yleissivistäviä lukio-opintoja ja yksi kolmasosa suorittaa ammatillisen tutkinnon.
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Opiskelun suosio vankilassa ennätyssuurta

Vankilatuomion aikana opintoja suorittavien vankien lukumäärä on tänä vuonna Islannissa suurempi kuin koskaan. Islannin suurimmassa vankilassa Litla-Hraunissa 42 vankia suorittaa toisen asteen opintoja Selfossissa sijaitsevassa Sørlandetin lukiossa. Bitran vankilan 18 vangista 16 opiskelee, ja Kvíabryggjan vangeista muutama suorittaa etäopintoja.
Litla-Hraunin vankilanjohtajan Margrét Frímannsdóttirin mukaan vangeilla, jotka suorittavat tutkinnon vankilassa ollessaan, on erilainen näkemys tulevaisuudestaan. –He tajuavat että heillä on mahdollisuus päästä erilaiseen elinympäristöön. Mielestäni opiskelu on parasta apua mitä voimme heille antaa, jos haluamme auttaa heitä jättämään rikokset ja vähentää rikoksen uusijoiden määrää.
Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is

Norge

Koulutuskonferenssi ”Hoitotyö huomispäivän Pohjolassa”

Helse Nord RHF ja Tromssan yliopisto järjestävät 6.–7. huhtikuuta 2011 alueellisen koulutuskonferenssin.

Konferenssissa pohditaan esim. miten hoitoalan rekrytointi turvataan ja miten koulutetaan ammattilaisia, jotka pystyvät vastaamaan terveystoimen ja potilaiden tarpeisiin. Konferenssin aiheisiin kuuluvat mm. uuden Terveys-Norjan osaamistarpeet, hoitoalan työssä oppiminen, potilasturvallisuus ja hoitotyön kehittäminen.
Kohderyhmänä ovat johtotehtävissä tai koulutuksen, opetuksen ja rekrytoinnin parissa työskentelevät, harjoittelun ohjaajat ja muut aiheesta kiinnostuneet..

Lisää aiheesta (norjaksi): Uit.no

Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no

23 valtiollista työpaikkaa mukaan vuonna 2011 alkavaan harjoitteluohjelmaan

Norjan valtio käynnistää uuden harjoitteluohjelman, joka on suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille vammaisille henkilöille. Ohjelman tavoitteena on löytää hyviä työntekijöitä ja kerryttää valtion laitosten kokemusta korkeakoulutettujen vammaisten rekrytoinnista ja työolojen järjestämisestä.

Aiemmista harjoitteluohjelmista saadut kokemukset osoittavat, että korkeakoulutetun vammaisen pestaaminen on organisaatiolle monin tavoin eduksi. Työpanoksensa lisäksi vammaiset harjoittelijat tuovat työpaikalleen myönteistä lisäarvoa osaamisen ja elämänkokemuksen muodossa. Lisäksi käytännön kokemukset antavat johtoportaalle lisää moninaisen työyhteisön johtamiseen liittyviä tietoja ja taitoja.  

Lisää aiheesta: Difi.no

Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no

Varhaiskasvatuksen johtajakoulutukseen kohdistuu suuria odotuksia

Keväällä 2011 alkaa päiväkotien johtajille suunnattu uusi maanlaajuinen johtajakoulutus.

Tarkempaa tietoa koulutuksesta, kuten sitä tarjoavista oppilaitoksista ja hakumenettelystä, on luvassa maaliskuussa. Koulutuksen laajuus on 30 opintopistettä, ja se suoritetaan työn ohella. Koulutus voidaan lukea osaksi johtamisen maisterintutkintoa.

Lisää aiheesta: Utdanning.ws

Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no

Norjalainen konferenssi matemaattis-luonnontieteellisten ja teknisten aineiden opiskelijarekrytoinnista 28. maaliskuuta Oslossa

Fysiikan, matematiikan, kemian ja teknisten alojen opiskelijamäärät ovat olleet liian pieniä kattamaan elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja oppilaitosten tarpeet. Näyttää myös vahvasti siltä, että näiden alojen osaajien tarve on kasvussa.

Joukko organisaatioita on ryhtynyt tutkimaan, miksi nuoret valitsevat tai jättävät valitsematta matemaattis-luonnontieteelliset tai tekniikan alan opinnot. Tutkimustuloksia aiotaan käyttää avuksi opiskelijarekrytointia edistävien toimien suunnittelussa. Konferenssissa esitellään tutkimushankkeiden tärkeimmät tulokset ja keskustellaan jo aloitetuista sekä suunnitteilla olevista toimenpiteistä. 
Konferenssi on kaikille avoin ja maksuton.

Lisätietoa: Naturfag.no 

Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no

Työkokemuksen pohjalta koulutukseen

Henkilökohtaisena avustajana toimivilla on nyt kahdessa norjalaiskunnassa mahdollisuus suorittaa hoitoalan tutkinto Telemarkin korkeakoulussa, vaikka heillä ei ole vaadittavaa pohjakoulutusta.

Hoitajien osaamista parantava hanke toteutetaan yhteistyössä Skienin ja Porsgrunnin kuntien kanssa. Se antaa vammaisten henkilökohtaisena avustajana työskenteleville mahdollisuuden hakea suorittamaan hoitoalan alempaa korkeakoulututkintoa, vaikka he eivät täyttäisikään pohjakoulutusvaatimuksia. Korkeakoulusta kerrotaan, että syksyllä 2009 osa-aikaiset opinnot aloittanut joukko on pärjännyt erittäin hyvin. 

Lisätietoa: Porsgrunn.kommune.no

Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no

Sverige

Verkostoitumisesta suurta hyötyä yksilöille

Organisoituihin verkostoihin kuuluvat yksilöt kokevat usein verkostot tärkeänä voimavarana, joka antaa itsevarmuutta, uusia ideoita ja osaamista. Sen sijaan työnantajat ja organisaatiot eivät o le yhtä hyviä käyttämään hyväkseen yksilöiden osaamista. Tällaisiin johtopäätöksiin Mats Holmquist päätyi työtieteen alan tohtorinväitöskirjassaan, joka esiteltiin lokakuussa Luulajan teknillisessä yliopistossa.

Kiinnostus organisaatioiden välisiä verkostoja kohtaan kasvaa työelämässä. Yhä useammat esimiehet, johtajat ja vastuuhenkilöt liittyvät verkostoihin saadakseen tukea kehitystyöhön. Mats Holmquist tutki viittä Hallandissa toimivaa organisoitua verkostoa, joiden jäsenet ovat tavanneet toisiaan säännöllisesti 5–10 vuoden ajan. Verkostoihin kuului mm. hankejohtajia, naispuolisia esimiehiä ja toimitusjohtajia.
Tutkimus osoittaa, että ihanteellinen verkosto on kooltaan pieni, 5–10 henkilöä. Verkoston tulee tavata säännöllisesti, mieluiten vähintään kerran kuussa ainakin vuoden ajan. Tämä on edellytys sellaisen avoimuuden rakentamiseksi, joka on verkostojen vahvuus.

Lisätietoa (ruotsiksi): http://libris.kb.se/bib/11937374

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Uusi lakiesitys: oppilaille mahdollisuus pyytää arvosanan uudelleenharkintaa

Tähän asti oppilaat eivät ole voineet pyytää arvosanoihinsa oikaisua, jos he ovat olleet tyytymättömiä opettajan arvioon. Koululakiin on lisätty kohta, jonka mukaan opettajalla on velvollisuus muuttaa arvosana, mikäli se on selkeästi väärä. Mietinnössä, jonka otsikko on ”Oikeat arvosanat ovat parempia kuin korkeat arvosanat” esitetään, että oppilas, jonka arvosanaa opettaja ei suostu muuttamaan, voi pyytää rehtoria harkitsemaan uudelleen arvosanan oikeellisuutta.

Jos arvosana on rehtorin mielestä väärä, se muutetaan. Uudelleenharkintaoikeus tulisi koskemaan jotakuinkin kaikkia arvosanoja kaikilla kouluasteilla. Rehtorin edellytetään käyttävän tukenaan kokeneita ja ansioituneita opettajia. Arvosanan uudelleen harkinta edellyttää, että oppilaan osaamisesta on näyttöä.

Lisää aiheesta (ruotsiksi): Regeringen.se 

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Työelämähanke kehitysvammaisille

Kehitysvammaiset nuoret, jotka suorittavat toisen asteen tutkinnon eritysopetuksessa, eivät tällä hetkellä saa kelpoisuutta opintojen jatkamiseen. Työelämään pääsy on vaikeaa nuorille ylipäätään, mutta kehitysvammaisille nuorille se on erityisen vaikeaa.

Tilannetta korjatakseen hallitus tarjoaa tälle ryhmälle mahdollisuutta osallistua oppisopimuskoulutukseen, toisen asteen aikuiskoulutukseen ja ammatilliseen korkeakouluopetukseen.
- Aikuisten toisen asteen oppisopimuskokeilu ulotetaan koskemaan henkilöitä, jotka ovat käyneet toisen asteen erityisoppilaitosta. He voivat suorittaa oppisopimusopintoja aikuisten erityisoppilaitoksessa.  
- Aikuisten ammattiopintojärjestelmä, jonka kautta tähän mennessä 50 000 aikuista on saanut ammatin, koskee tästä keväästä asti myös erityiskoulun käyneitä.

Lisätietoa (ruotsiksi): Regeringen.se

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Korkeakoulut liian epätasa-arvoisia: poliittisia voimatoimia vaaditaan

50 miljoonaa kruunua vuodessa jaettavaksi tasa-arvobonuksen ansainneille oppilaitoksille, erityinen tehtävänanto tutkimusneuvostoille ja innovaatiovirasto Vinnovalle takaamaan, ettei tutkimusrahoituksen suuntaaminen vahvoille tutkimusaloille syrji naisia – siinä muutama ehdotus akateemisen maailman tasa-arvoisuutta koskevasta mietinnöstä.
Erityinen delegaatio sai vajaa kaksi vuotta sitten hallitukselta tehtäväksi edistää tasa-arvoa korkeakouluissa. Tehtävään sisältyy tärkeinä pidettyjen muutosehdotusten muotoilu ja esittäminen. Delegaation mukaan korkeakoulujen tasa-arvotyössä on suuria puutteita eikä tasa-arvotoimilla ole ollut toivottua vaikutusta. Delegaatio painottaa, että hankkeet ja lyhytaikaiset toimenpideohjelmat eivät ratkaise mitään, vaan tulevaisuudessa vaaditaan rakenteiden muutosta ja pitkäkestoisempaa toimintaa.
 
Lisätietoa (ruotsiksi): Regeringen.se
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Ruotsiin uusi korkeakoulu

1. tammikuuta Tukholmassa aloitti toimintansa Stockholms dramatiska högskola, maan suurin elokuva-, radio, tv- ja teatterialan korkeakoulu. Uusi korkeakoulu, joka syntyi Dramaattisen instituutin ja Tukholman teatterikoulun yhdistyessä, kokoaa kaikki koulutusohjelmat saman katon alle.

Takana on yksinkertainen ajatus – tiivistämällä ammattien välisiä siteitä haluamme luoda ilmapiirin, joka edistää luovaa ristisiitosta. Eri opinto-ohjelmien opiskelijat tutustuvat toisiinsa yhteisissä hankkeissa ja työskentelevät samanlaisissa kokoonpanoissa kuin työelämässäkin.
Lisätietoa (ruotsiksi): Mynewsdesk.com

E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se

Färöarna

Etäopetus avuksi Färsaarten “aivovuotoon?”

Färsaarilla julkaistussa tuoreessa selvityksessä tarkastellaan etäopetuksen antamia mahdollisuuksia ja sitä, voitaisiinko niiden avulla saada useammat färsaarelaiset opiskelemaan kotisaarilla ulkomaille hakeutumisen sijaan. Etäopetuksen avulla voidaan luoda uusia, vaihtoehtoisia ja monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja parantaa haja-asutusalueiden väestön koulutusmahdollisuuksia.

Selvitys luovutettiin opetusministeri Helena Dam á Neystabølle 18. tammikuuta 2011, ja hän ilmoitti aikovansa ottaa useita selvityksessä esitettyjä ehdotuksia esiin politiikassa. Ministeri totesi myös, että yksi Färsaarten suurimmista haasteista on se, että yli 60 % korkeakouluopinnot aloittavista muuttaa ulkomaille opiskelemaan ja vain puolet heistä palaa takaisin valmistuttuaan. Etäopinnot saattaisivat tarjota varteenotettavan vaihtoehdon, jonka avulla voitaisiin mm. vähentää Färsaarten yhteiskuntaa vaivaavaa “aivovuotoa”.

Lisää aiheesta (fäärin kielellä): Mmr.fo

Elisabeth Holm
E-post: eh(ät)ask.fo

Grönland

Koulutusaiheinen konferenssi Grönlannissa

Kulttuurista, koulutuksesta, tutkimuksesta ja kirkollisasioista vastaava ministeriö järjesti konferenssin Ilulissatissa 25. – 26. tammikuuta 2011.

Lähes 100 osanottajaa eri oppilaitoksista ja yrityksistä oli saapunut paikalle tuomaan antinsa koulutuksen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun.
Grönlannissa käynnistettiin vuonna 2006 koulutussuunnitelmaksi kutsuttu erityinen koulutuspanostus, jonka tavoitteena on parantaa väestön koulutustasoa.
 Vuoteen 2012 asti koulutussuunnitelman painopisteenä on nuorten siirtyminen peruskoulusta toisen asteen opintoihin ja ammattitutkintoa vailla olevien ohjaaminen koulutukseen. Tällä hetkellä meneillään on esimerkiksi tutkintoa vailla oleville aikuisille suunnattuja rakennusalan kursseja.
Vuonna 2010 aloitettiin myös aiemmin hankittuun osaamiseen liittyvä kokeilu Etelä-Grönlannissa. Myös tämän hankkeen tarkoituksena on parantaa kouluttamattomien aikuisten ammattitaitoa.
Vuoden 2013 suunnitelmissa on aloittaa myös korkeakoulutusta koskevia hankkeita. Jo aloitettuja hankkeita on kuitenkin tarkoitus jatkaa myös vuoden 2013 jälkeen.
Koulutussuunnitelman mukaisesti laaditaan alueellinen strategia työvoiman ammattitaidon parantamiseksi niin, että se vastaa tulevaisuuden elinkeinorakennetta. Tavoitteena on taata työvoimaa sekä tämänhetkisille kasvualoille, kuten sosiaali- ja terveysalalle ja rakennusalalle, että tulevaisuuden kasvualoille, kuten nopeasti kasvavalle raaka-ainesektorille. Myös suunnitteilla olevan alumiinitehtaan perustaminen Maniitsoqiin edellyttäisi koulutettua työvoimaa.
Suunnitelman etenemisestä raportoidaan puolivuosittain. 

Syksyn 2010 raportti tanskaksi: Nanoq.gl 

Lue myös artikkeli konferenssista (tanskaksi): Sermitsiaq.ag 

Birgit Gedionsen
E-post: birgit(ät)suliplus.gl

NMR

Monikulttuurinen, kansainvälinen ja osaava Pohjola

Näillä teemoilla opetus- ja kulttuuriministeriö avasi Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmansa 24. tammikuuta.

Koulutuksen ja tutkimuksen alueella aiotaan vuoden aikana mm. etsiä ja jakaa hyviä pohjoismaisia käytäntöjä, jotka edistävät kulttuurista moninaisuutta ja maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia. Opettajien monikulttuurisuusosaamista vahvistetaan ja oppimisympäristöjä kehitetään.

Vuoden aikana arvioidaan Nordplus-ohjelmaa ja suunnitellaan seuraavaa kolmivuotiskautta. Tässä yhteydessä painotetaan liikkuvuuden, kielitaidon ja pohjoismaisen identiteetin merkitystä. Toukokuussa järjestetään näihin aiheisiin liittyvä konferenssi.

Lisätietoa Suomen puheenjohtajuuskaudesta:
Minedu.fi ja Formin.finland.fi

E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi

Norden

Pohjoismaiden neuvoston Tanskan puheenjohtajakausi 2011

Pohjoismaiden neuvoston uusi presidentti Henrik Dam Kristensen haluaa vahvistaa Pohjoismaiden asemaa Euroopassa, lisätä arktiseen alueeseen kohdistuvia toimia ja tuoda pohjoismaisen yhteistyön lähemmäksi kansalaisia.

Presidentin näkemys vuoden 2011 tärkeimmistä tehtävistä: WWW
Puiteohjelma: WWW

E-post: Larry.Karkkainen(ät)kansanopistot.fi

NVL

"Oppiminen ja kulttuurien väliset kohtaamiset"

Konferenssi 24. – 25. maaliskuuta 2011, Eskilstuna, Ruotsi.

Konferenssin järjestämiseen osallistuvat seuraavat tahot: Pohjoismaiden ministerineuvoston IVEU-hanke aikuiskoulutuksesta integraation välineenä (koordinaattorina Tanskan kansallinen osaamisen kehittämiskeskus), Mälardalenin korkeakoulun integraatioohanke ”Jämbredd” ja Tanskan sekä Ruotsin NVL. Konferenssi on suunniteltu tutkijoiden ja aikuiskoulutusammattilaisten kohtaamispaikaksi.

Lisätietoa (ruotsiksi): WWW

E-post: Antra.Carlsen(ät)vox.no

RSS
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm
 - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss


nmr_fi


Julkaisupäivä: 3.2.2011

NVL:n aloitussivulle