Kööpenhaminan yliopisto järjesti maaliskuussa 2009 IARU-verkostoon kuuluvien yhteistyöyliopistojen kanssa ilmastoaiheisen tutkijakonferenssin, jolla pohjustettiin YK:n ilmastokokousta. Lisää aiheesta yliopiston ilmastoportaalissa http://klima.ku.dk/ Konferenssin aikaan syntyi mm. yhteisraportti “CLIMATE CHANGE Global Risks, Challenges & Decisions”, jonka pääviestinä esitellään kuusi ilmastonmuutoksen edellyttämää toimenpidettä. Raportti on nyt ladattavissa kahdeksalla kielellä: arabia, tanska, ranska, kiina, portugali, venäjä, espanja ja englanti.
Lue raportin esittelemät toimenpiteet ja lataa raportti http://klima.ku.dk/kongres2009/

Tanskalaiset kansanopistot puolestaan ovat luoneet interaktiivisen englanninkielisen verkkosivuston COme 2gether. Sen tarkoituksena on toimia avoimena keskustelufoorumina, edistää maailmanlaajuista yhteistoimintaa, ajatustenvaihtoa ja keskustelua. Elokuussa 2009 Tanskan kansanopistot järjestivät ilmastoaiheisen kokouksen, jonka pohjalta muotoiltiin kansanopistojen omat keskeiset toimenpide-ehdotukset ilmastonmuutoksen hidastamiseksi: 
"7 promises - change the climate changes”.

Lisätietoa:  http://come2gether.com/brugere/7promises/index.asp?side_id=3

(Suom. huom: Raportissa käsitelty Videregående voksenuddannelse,VVU,  on toisen asteen jälkeinen aikuisten ammattikoulutusmuoto, joka vastaa kestoltaan noin 1 vuoden kokopäiväopintoja). Raportin mukaan opiskelijat arvostavat sitä, että VVU-koulutuksen antama osaaminen on hyödynnettävissä työelämässä ja sitä, että heidän työkokemustaan käytetään hyväksi opetuksessa. Koulutus vaikuttaa myönteisesti työhön, palkkaan, uraan ja haluun oppia uutta, ja täyttää niiltä osin sitä kohtaan asetetut poliittiset odotukset. Raportissa huomautetaan kuitenkin, että teknisen ammattitutkinnon suorittaneet, kuten puusepät, sähköasentajat ja muurarit, eivät helposti löydä itselleen sopivaa koulutusta tämän koulutustason tarjonnasta. Tämä johtuu osittain siitä, että teknisen alan koulutusta on tarjolla paljon vähemmän kuin kaupallista koulutusta, osittain taas siitä, ettei koulutustarjontaa tunneta riittävästi. 

Linkki tanskankieliseen raporttiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää pääkaupunkiseudun TE-toimistoille lisärahoitusta maahanmuuttajapalvelujen henkilöstöresurssien lisäämiseksi. Maahanmuuttajille järjestetään vastaisuudessa alkukartoitus pian maahan saapumisen jälkeen, ja koulutukseen osallistumista helpotetaan esim. palkkatuen ja työharjoittelupaikkojen avulla. Koulutusta on tarkoitus järjestää jatkuvasti, jotta maahanmuuttaja ei joudu odottamaan kauan koulutukseen pääsyä. Koulutusta aiotaan myös muuttaa työelämälähtöisemmäksi.
Panostuksen lähtökohtana on, että maahanmuutto on pysyvä osa pääkaupunkiseudun kehitystä. Noin puolet Suomen maahanmuuttajaväestöstä asuu pääkaupunkiseudulla, ja osuuden arvioidaan kasvavan entisestään. Niinpä kotoutumispalvelujen kehittäminen on pysyvä tarve. Valtion ja kuntien työllistämistukitoimista halutaan rakentaa yhtenäinen palveluketju, joka tukee yksittäisen maahanmuuttajan kotoutumis- ja työllistymisprosessia. 

Lue lisää...

Yhteistyökumppaneiden lisäksi Helsingin hakemusta tukivat valtio, useat yliopistot ja muut oppilaitokset sekä design-alan yritykset ja järjestöt. Pajunen painottaa, että design on ymmärrettävä laajasti. ”Tavoitteena on kehittää kaupunkia ja parantaa elämänlaatua. Design-ajattelua voidaan käyttää esimerkiksi palvelusektorin uudistamisessa. Hyvän designin perusarvoja ovat käyttäjäystävällisyys, kestävä kehitys ja miellyttävät kokemukset
Pajusen mukaan työ alkaa välittömästi ja sen vaikutukset ulottuvat paljon Helsinkiä laajemmalle alueelle ja kestävät kauemmin kuin vuoden. Maailman design-pääkaupunki palvelee koko alueen pitkäaikaista kehitystä ja vahvistaa samalla Helsingin asemaa kansainvälisesti. 
Helsingistä tulee maailman kolmas design-pääkaupunki Torinon (2008) ja Soulin (2010) jälkeen. Tunnustus jaetaan joka toinen vuosi. Valinnan tekee maailman designjärjestö Icsid, joka ilmoitti valinnastaan 25. marraskuuta pidetyssä maailman design-kongressissa Singaporessa.

www.wdc2012helsinki.fi

Arvioinnissa kartoitettiin myös oppilaiden asenteita ruotsinopiskelua kohtaan. Myönteisimmät asenteet oli tytöillä, jotka aikovat jatkaa opiskelua lukiossa. He pitävät ruotsia melko hyödyllisenä aineena ja luottavat eniten omiin taitoihinsa. Myös ammattiopintoja suunnittelevat tytöt ajattelevat, että ruotsin taidoista voi olla jonkin verran hyötyä, mutteivät katso osaavansa ruotsia.
Lukio-opintoja kaavailevilla pojilla on hieman kielteinen käsitys ruotsin hyödyllisyydestä ja omista taidoista sekä opiskelumotivaatiosta. Ammattiopintoihin aikovat pojat eivät usko taitoihinsa, eivät pidä ruotsista eivätkä juuri pidä sen opiskelua hyödyllisenä.
Ruotsi on pakollinen oppiaine kaikille suomenkielisille oppilaille. Alueelliset erot tuloksissa olivat pieniä. Lapissa ja Oulun läänissä sekä taajamissa asuvat tytöt hallitsivat ruotsin rakenteet hieman muita paremmin.

www.oph.fi/etusivu/101/miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa

Konferenssin avauspäivänä käsiteltiin Islannin työmarkkinoiden vaikeaa tilannetta ja luku- ja kirjoitusvaikeuskurssin tulosraporttia. Lisäksi nimitettiin kaksi oppimisen suurlähettilästä ja pidettiin FA:n vuosikokous. Avauspuheessaan koulutus- ja kulttuuriministeri Katrín Jakobsdottir painotti aikuisopiskelun merkitystä ja totesi, että koulutusalan leikkauksista huolimatta aikuiskoulutuksen tukea ei ensi vuonna vähennetä. Lisäksi ministeri kertoi, että Islannin parlamentti käsittelee pian aikuiskoulutusta koskevan lakiesityksen. ”Aikuiskoulutus on tarkoitettu niille, jotka jostain syystä eivät käytä yleistä koulutusjärjestelmää mutta haluavat parantaa asemaansa kouluttautumalla.”

Ministerin avauspuhe (islanniksi):
http://frae.is/um-fa/arsfundir/mennta-og-menningar/

Tulokset käyvät ilmi AFI:n kirjoittamasta raportista, joka on osa OECD:n toteuttamaa kansainvälistä tutkimushanketta. Raportin on kirjoittanut AFI:n tutkija Sveinung Legard. Raportti taustoittaa nuorten vammaisten tilannetta Norjassa ja näyttää, millaisia haasteita he kohtaavat koulussa, korkeakoulussa ja työelämässä ja etenkin koulutuksesta työelämään siirryttäessä. Raportin mukaan nuorten vammaisten työllisyysaste on Norjassa noin 65 %. Korkeakoulutettujen työllisyysaste on 82%, kun taas pelkän peruskoulun käyneistä vain 53 % on työssä. Neljä 10:stä työssäkäyvästä on osa-aikatyössä, ja heistä 77 % opiskelee ja työskentelee samanaikaisesti.

Lisätietoa (norjaksi):
www.afi-wri.no/modules/module_123/proxy.asp?I=4637&C=1&D=2&mids /
www.absentia.no/article.aspx?articleID=2280

Koulutusvälittäjyys – eli se, että joku erikoistuu koulutuksen toteuttamiseen – voi tulevaisuudessa olla tärkeä osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen väline haja-asutusalueilla. Näin sanoo tutkimuslaitos Trøndelag Forskning og Utvikling:in vanhempi tutkija Margrete Haugum, joka on arvioinut Kristiansundin korkeakoulukeskusta. Väestön koulutustaso on merkittävä tekijä aluekehitykselle, ja aikuisopiskelijat ovat tärkeä korkeakoulutuksen kohderyhmä.

Lisätietoa (norjaksi): www.forskning.no/artikler/2009/november/235384

The target group is policy makers, researchers, practitioners and teacher trainers.
 
Invited speakers include:
Geoff Wake, Senior Lecturer in Mathematics Education at the University of Manchester, UK
Terry MacGuire, Head of Lifelong Learning at the Institute of Technology Tallaght in Dublin Ireland
Lena Lindenskov, Professor msr in Mathematics and Science Education at DPU School of Education, Aarhus University, Denmark.
Henk van der Kooij, Curriculum developer, Freudenthal Institute at Utrecht University, The Netherlands.

Practical information
Venue: Vox, Olaf Helseths vei 5b, Oslo
Conference fee: 130 EUR, incl two lunches and one dinner.

Lataa koko ohjelma PDF-muodossa.

Ruotsin hallitus haluaa tuoda uudistettuun lukiokouluun mahdollisuuden suorittaa toisen asteen insinööritutkinto, johon johtaa nelivuotinen tekniikan alan koulutusohjelma.
Mm. Ruotsin tilastokeskus on kiinnittänyt huomiota siihen, että suuri määrä toisen asteen tai alemman korkea-asteen koulutuksen suorittaneita insinöörejä jää eläkkeelle lähivuosina. Siksi on tarpeen luoda valovoimaisia ja kestoltaan lyhyempiä insinöörikoulutusohjelmia.
Hallitus aikoo antaa kouluvirastolle tehtäväksi luonnostella uutta tekniikan alan koulutusohjelmaa, joka sisältyisi uudistetun lukiokoulun valikoimaan. Tekniikan koulutusohjelman tulee antaa opiskelijoille kolmessa vuodessa valmiudet korkeakouluopintoihin. Halutessaan opiskelija voi jatkaa teknisessä koulutusohjelmassa vielä neljännen vuoden, jolloin hän voi suorittaa toisen asteen insinöörin tutkinnon. Tutkinto tulee olemaan hyvin ammattisuuntautunut ja sisältämään työmarkkinoilla kysyttyä osaamista.

Lisätietoa (ruotsiksi): www.regeringen.se/sb/d/2279/a/135426

Tällä hetkellä yksittäiset koulutuksenjärjestäjät voivat saada ns. todistuksenanto-oikeuden, eli oikeuden antaa arvosanoja ja todistuksia ja järjestää kokeita esim. kunnallista aikuiskoulutusta koskevien sääntöjen mukaisesti.
Kansanopistoissa tapahtuvaa maahanmuuttajien ruotsinopetusta ym. koskevassa lakiesityksessä ehdotetaan, että kansanopisto voisi toimia maahanmuuttajien ruotsinopetuksen järjestäjänä. Esityksessä ehdotetaan myös, että rehtorin toimeen kuuluvat kunnallisen aikuiskoulutuksen virkavelvollisuudet voitaisiin siirtää koulutuksenjärjestäjälle silloin, kun koulutus toteutetaan ostopalveluna. Edellytyksenä olisi, että koulutuksenjärjestäjällä on todistuksenanto-oikeus.

Lisätietoa (ruotsiksi): www.regeringen.se/sb/d/11328/a/136729

The conference will address the following issues:
• What does wellbeing mean in the context of lifelong learning?
• How can lifelong learning support and promote wellbeing in different settings?
• How does wellbeing influence learning?
• How does learning influence wellbeing?

The programme includes keynotes and case study presentations as well as workshops, roundtable sessions and study visits. The conference will be a forum for exchanging ideas and for mutual learning for participants from different countries and different contexts.

Further information: www.lline.fi

Oppimis- ja dialogifoorumin tarkoituksena on tukea oppimisympäristöjä kaikkialla yhteiskunnassa. Foorumi haluaa edistää oppimista koskevan tiedon siirtymistä käytäntöön – esimerkiksi silloin kun oppilaitoksissa suunnitellaan pedagogisia ratkaisuja, kun työpaikkoja muokataan innovaatiomyönteisiksi tai kun kokouksista, kursseista ja konferensseista halutaan tehdä mahdollisimman antoisia.

www.dialognorden.org

Joskus niitä käytetään itsearvioinnin välineenä tai muussa osaamisen kartoittamisessa, joskus taas henkilön taitojen arvionnissa tai dokumentoinnissa. Keväällä 2009 tehtiin pohjoismaisista e-työkaluista kartoitus, josta laadittiin raportti ja sen liitteeksi esittelyt useista sähköisistä työkaluista. NVL:n teemasivulla kuvaillaan lyhyesti muutamia e-työkaluja jokaisesta pohjoismaasta. Sivuilla on myös linkit kyseisiin työkaluihin maittain.

www.nordvux.net/page/886/everktyg.htm

Pohjoismaisen kansanopistoneuvoston raportissa on kartoitettu, miten pohjoismaisissa kansanopistoissa dokumentoidaan opiskelijoiden saavuttamaa osaamista, eritoten nonformaalia osaamista.

Raportti (pdf)

God Jul och Gott Nytt År

Glædelig Jul og Et Godt Nytår

Gleðileg jól og farsælt komandi ár

Juullimi Ukiortaassamilu Pilluaritsi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

God Jul og Godt Nyttår

Gledilig Jól og Gott Nyttár

Buorit Juovllat ja Lihkolaš Oðða Jagi

Merry Christmas and Happy New Year