NVL

Väestön ikääntymisen vaikutukset kilpailukykyyn ja hyvinvointiin ovat viime vuosina lisänneet keskustelua ikääntyvien työntekijöiden asemasta. Miten työpaikka voi toimia niin, että ikääntyvät työntekijät viihtyvät siellä ja haluavat jatkuvasti kehittää osaamistaan? Tähän kysymykseen etsitään vastauksia NVL:n perustaman ”Ikääntyvät työelämässä” -verkoston avulla. Vuoden 2007 aikana verkosto kerää tietoa erilaisista ohjelmista, hankkeista, toiminnasta ym., joissa on tutkittu ikääntyvien asemaa työelämässä. Kerättyä aineistoa kootaan NVL:n sivuille, ja verkosto tiedottaa työnsä tuloksista työntekijä- ja työnantajajärjestöille.

Mer om: kompetensutveckling

NVL

Entinen LO-johtaja Yngve Hågensen avasi Norjassa tammikuisen seminaarin, jonka aiheena oli osaamisen kehittäminen työpaikoilla. Puheessaan Hågensen korosti eri sektorien välisen vuoropuhelun tärkeyttä ja yhteistyön tarvetta formaalin koulutuksen, vapaan sivistystyön ja työssä oppimisen välillä. Seminaarin järjestivät Hønefossissa sijaitseva Senter for læring, NVL ja pohjoismainen työssä oppimisen hanke. Asialistalla olivat muun muassa yritysten tietoyhteiskunnassa kohtaamat ongelmat. Keskusteluun osallistui aktiivisesti 40 elinkeinoelämän edustajaa Ringeriken kunnasta.

Mer om: kompetensutveckling

Norden

Konferenssi on suunnattu aikuisten oppimisen tutkijoille ja tutkimuksesta kiinnostuneille opettajille. Konferenssissa käsitellään monipuolisesti eri tutkimusalueita: työssä oppimista, aikuiskoulutusta ja vapaata sivistystyötä. Kaikki ovat tervetulleita – viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.2., ja konferenssiabstrakteja voi vielä lähettää. 
Lisätietoja allaolevasta linkistä.

Mer om: forskning

Norden

Kutsu tanskalais-ruotsalaiseen ohjauskokoukseen 22.3.2007. Lue lisää allaolevasta linkistä.

Mer om: vägledning

Danmark

Opetusministeri Bertel Haarder on päättänyt nimittää uuden koulutuksen kansainvälistämisneuvoston. Neuvoston tehtävänä on neuvoa ministeriä koulutuksen kansainvälistämiseen liittyvissä asioissa. Tanskan koulutussektorin kansainvälistymistä halutaan edistää, jotta opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet opiskella ulkomailla. Kansainvälistyminen on osa laajempaa panostusta tanskalaisen koulutuksen markkinointiin.
Lisätietoa tanskaksi (ks. linkit alla)

Mer om: internationalisering

Danmark

Yhä useampi yhdysvaltalainen opiskelija hakeutuu ulkomaille hankkiakseen uutta tietoa ja osaamista. Viiden viime vuoden aikana Tanskaan opiskelemaan tulevien amerikkalaisopiskelijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Tämä käy ilmi Yhdysvaltojen suurimman henkilövaihtojärjestön International Institute of Educationin viimeisimmästä selvityksestä. Tanskalainen yhteiskunnallinen julkaisu Ugebrevet A4 kirjoittaa: ”Yhdysvaltalaisopiskelijoiden Tanskaa kohtaan tuntema kiinnostus on hyvä uutinen. Ensinnäkin se on tunnustus tanskalaisten opinahjojen työlle. Toiseksi se osoittaa, että Tanskan koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti kilpailukykyinen, mikä vaikuttaa ratkaisevasti Tanskan selviämiseen globalisoituneessa maailmassa.”
Lisätietoa tanskaksi (ks. linkki alla)

Mer om: internationalisering

Danmark

Kööpenhaminassa sijaitseva korkeakoulu Suhr’s Seminarium on kahden vuoden ajan painottanut opetuksessaan yrittäjyysnäkökulmaa. Tammikuun 23. päivänä järjestetyssä konferenssissa Suhr’sin edustajat ja yrittäjinä toimivat entiset opiskelijat kertoivat kokemuksistaan. Konferenssissa puhunut opetusministeri Bertel Haarder totesi muun muassa: ”Innovatiivisuus ei ole vain sitä, että kehitetään uudenlaisia kahvoja olutpakkauksiin. Innovatiivisuudessa on kyse luovasta ongelmanratkaisusta. Siksi innovaatiot ovat niin tärkeitä julkiselle sektorille, erityisesti koulutus- ja terveysalalle.”
Lisätietoa tanskaksi (ks. linkki alla)

Mer om: högre utbildning

Finland

Opetusministeri Antti Kalliomäki pitää tärkeänä sitä, että korkeakoulujen opiskelijat saavat osaamisensa tunnustettua ja hyväksyttyä riippumatta osaamisen hankintatavasta tai -paikasta. Vastaanottaessaan osaamisen tunnustamista korkeakouluissa koskevan työryhmäraportin Kalliomäki totesi, että osaamisen tunnustaminen tukee elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamista. Työryhmän suositukset osaamisen tunnustamisen käytäntöjen yhtenäistämiseksi korkeakouluissa ovat Kalliomäen mielestä konkreettisia ja helposti toteutettavia. - Ymmärrän, että tällaisiin uudistuksiin liittyy aina myös pelkoa siitä, millaista lisätyötä uudistus aiheuttaa. Työryhmän esittämät suositukset ovat kuitenkin mielestäni sellaisia, ettei niiden toteuttaminen vaadi suuria lisäresursseja. Itse asiassa pidemmällä aikavälillä uudistukset saattavat keventää nykyistä työtä ja siten jopa aikaan saada taloudellisia säästöjä. Kyse näyttäisi olevan pitkälti prosessien rationalisoinnista, Kalliomäki totesi.

Mer om: högre utbildning, validering

Finland

Mer om: IT kunnande

Island

Islannin tilastokeskus julkisti hiljattain kiinnostavaa tietoa islantilaisten kouluttautumisesta. Syksyllä 2006 toisen asteen koulutukseen ja yliopistokoulutukseen osallistui yhteensä 44 129 ihmistä, eli enemmän kuin koskaan. Yliopisto-opiskelijoiden määrä on kasvanut 63,6 % ja toisen asteen opiskelijoiden 35,4 % vuoden 2000 syksystä. Sekä yliopistossa että toisen asteen oppilaitoksissa naiset ovat enemmistönä. Kiinnostus iltaopiskeluun on vähentynyt entisestään, kun taas etäopiskelijoiden määrä on kasvanut 37,6 %:lla. 

Norge

Vox jakaa vuonna 2007 20 miljoonaa Norjan kruunua julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille perustaito-opetuksen järjestämiseen. Lisäksi varoja suunnataan pedagogiseen kehittämistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää eritasoista perustaito-opetusta (luku-, kirjoitus, lasku- ja atk-taitoja). Varat ovat Norjan opetusministeriöltä. Perustaito-ohjelman tavoitteena on edistää väestön selviytymistä muuttuvassa työelämässä. Yli 400 000 norjalaisaikuisen lukutaito ja luetun ymmärtämistaito alittavat tason, jota pidetään minimivaatimuksena työelämässä ja yhteiskunnassa selviytymiseen.
Lisätietoja norjaksi: Ks. linkki alla.

Mer om: baskunskaper

Finland

Norjassa käyttöön otettu laadunvarmistusjärjestelmä ei saanut erityisen hyvää arvosanaa 23.1. julkistetussa arvioinnissa. Toistaiseksi järjestelmällä ei raportin mukaan ole juurikaan ollut näkyviä vaikutuksia laatukehitykseen. Varmuutta ei saatu myöskään siitä, oppivatko opiskelijat nyt aiempaa enemmän. Raportissa todetaan kuitenkin, että opiskelijoiden suorittamat opintopistemäärät ovat kasvaneet. Yliopistojen hakijamäärät ovat kasvaneet huomattavasti laatu-uudistuksen jälkeen, kun taas muiden korkeakoulujen opiskelijamäärä on pysynyt ennallaan.
Raportti kokonaisuudessaan norjaksi: Ks. linkki alla.

Mer om: kvalitetssäkring

Sverige

Ruotsin opetusministeriö on saanut valmiiksi ehdotuksen siitä, kuinka ruotsalainen opettajankoulutus sopeutetaan ns. Bolognan prosessiin. Muun korkeakoulutuksen osalta sopeuttaminen on jo tapahtunut. Ennen lopullista hyväksymistä lakiesitykseksi ehdotus menee lausuntokierrokselle. 

Mer om: lärarfortbildning

Sverige

Keskiasteen jälkeisen koulutuksen selvitysryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä Keskiasteen jälkeinen ammattikoulutus – luonnehdintoja, ongelmia ja mahdollisuuksia. Mietinnössä ehdotetaan muun muassa, että kyseisille koulutusmuodoille perustetaan kattojärjestö, jonka tehtävänä on varmistaa koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus.

Mer om: yrkesutbildning