Aktiiviset kansalaiset luovat hyvinvoinnin Tällä otsikolla ajatushautomo Mandag Morgen ja joukko organisaatioita, kuten kuntia, ammattiyhdistyksiä, korkeakouluja ja järjestöjä, ovat puolen vuoden ajan pohtineet kuinka kansalaisille voitaisiin antaa aktiivisempi rooli tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnassa. Keskustelujen tuloksia esitellään raportissa ”Aktiivinen kansalainen”, josta on tehty myös lyhennetty ja muokattu versio. Molemmat ovat ladattavissa ilmaiseksi verkkosivustolla www.mm.dk.
Lyhyt versio pdf-muodossa (tanskankielinen): PDF Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk Kunnianhimoinen tanskalainen innovaatiostrategia Tanskan hallitus on käynnistänyt prosessin, jonka tarkoituksena on saada aikaan maan ensimmäinen kokonaisvaltainen ja kunnianhimoinen innovaatiostrategia ensi syksynä. Uuden innovaatiostrategian tavoitteena on, että julkisen sektorin tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja koulutukseen tekemät panostukset näkyisivät nykyistä nopeammin työelämässä kasvuna ja työpaikkoina. Hallitus on asettanut useiden ministeriöiden työntekijöistä koostuvan koordinaatioryhmän, ja lähikuukausien aikana aloitetaan perusteellisempi selvitystyö.
Prosessia ja selvitystä voi seurata verkkosivulla Fivu.dk Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk Uusi kansansivistyslaki kommentein täydennettynäTanskan parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2011 joukon muutoksia vapaata sivistystyötä koskevaan lakiin. Uusi laki ilmestyy pian kirjamuodossa kommentein täydennettynä.
Lisää aiheesta (tanskaksi) sivustolla Dfs.dk Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk Lukion tuottamissa jatkokoulutusvalmiuksissa puutteitaLukiokoulutuksen pirstaleisuus, matematiikan ja äidinkielen heikko osaaminen, puutteet opiskelijoiden itseohjautuvuudessa ja työelämätaidoissa sekä lukioiden opinto-ohjauksessa vaikeuttavat opiskelua korkeakouluissa. Näin todetaan juuri valmistuneessa Koulutuksen arviointineuvoston arviointiraportissa Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta.
Lukioon kohdistuva kritiikki osuu erityisesti opinto-ohjaukseen, jonka kompastuskiviä ovat ohjaus oikeiden lukiokurssien valintaan ja järjestelmällinen ohjaus jatko-opintoihin.
Toisaalta lukio antaa oppilailleen riittävän laaja-alaisen yleissivistyksen ja myönteisen asenteen jatko-opintoihin. Lukion suorittaneet ovat aiempaa itsevarmempia, ryhmätyötaitoisia, osaavia esiintyjiä ja hallitsevat englannin kielen.
Aiheesta lisää: www.edev.fi/portal/lukio_2012
E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi Työryhmä esittää saamen kielen elvyttämiseksi monipuolisia toimenpiteitäSaamen kielten nykytilaa ja elvyttämistä pohtineen työryhmän mukaan kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä - pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame - ovat uhanalaisia. Työryhmän mukaan saamen kielen elpyminen edellyttää useita toimenpiteitä. Työryhmän valmisteleva toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi sisältää arvion Suomessa puhuttujen saamen kielten nykytilasta, kielten säilymisen ja kehittämisen keskeiset haasteet, vision saamen kielten elpymiseksi vuoteen 2025 mennessä sekä konkreettiset toimenpiteet tilanteen parantamiseksi.
Lisää aiheesta: Minedu.fi
E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi Findikaattori nyt myös ruotsiksi ja englanniksi Findikaattori-palvelu antaa tietoa koko yhteiskunnan kehityksestä valmiina tilastokuvioina. Palvelu sisältää lähes 100 indikaattoria, jotka kuvailevat mm. taloutta, terveyttä, koulutusta, työmarkkinoita ja ympäristöä. Indikaattorit kuvailevat eri ilmiöitä tilastokuvioiden, taulukoiden ja tulkintatekstien avulla. Palvelusta on helppo kopioida taulukoita ja kuvioita jatkokäyttöä varten.
Findikaattori on Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tuottama palvelu, ja se on nyt saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Myös palvelun käytettävyyttä on parannettu ja se on linkitetty sosiaaliseen mediaan.
Lue lisää: www.findikator.fi
E-post: Pirkko.Sartoneva(ät)vsy.fi Ennätysmäärä islantilaisista opettajista päteviäIslannin tilastokeskuksen mukaan opettajan pätevyyden suorittaneiden osuus opettajana toimivista on nyt suurempi kuin koskaan tilastoinnin alkamisen jälkeen. Vuosina 1998–2008 pätevien opettajien osuus oli 80–87 %. Syksyllä 2010 jo 92,3 %:lla oli opettajan pätevyys, ja syksyllä 2011 pätevien opettajien osuus oli noussut 95,5 %:iin. Syksyllä 2011 miesten osuus opettajista oli 19,9 %. Miesten osuus laski tällöin ensimmäistä kertaa alle 20 %:n. Vuonna 1998 opettajista 59,1 % oli alle 45-vuotiaita. Vuonna 2011 luku oli laskenut 47,5 %:iin¸ ja opettajien keski-ikä oli 45,3 vuotta.
Lisää aiheesta (islanniksi): Menntamalaraduneyti.is Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is Yli kolmesataa ihmistä osallistui aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden avajaisiinVuosi 2012 on Euroopan Unionissa ikääntyvien teemavuosi, jonka teemana on aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Islannissa järjestetty aloituskonferenssi oli yksi Islannissa teemavuoden johdosta toteutettavista hankkeista ja tapahtumista. Konferenssin järjestivät yhteistyössä Islannin hyvinvointiministeriö, ikääntyvien etuja valvova yhdistys ja ikäihmisten neuvosto.
Lisää aiheesta (islanniksi): www.velferdarraduneyti.is/frettir-vel/nr/33305
DialogWebissä julkaistu teemavuotta käsittelevä artikkeli: www.dialogweb.net Sigrún Kristín Magnúsdóttir
E-post: sigrunkri(ät)frae.is Joustava täydennyskoulutusjärjestely loi lisää yhteistyötä Yliopisto ja meijeriyritys järjestävät yhteistyössä mm. meijeriteknologiaan liittyvää täydennyskoulutusta työpaikoilla. Jo yhden tapaamisen jälkeen päätettiin, että opetus tapahtuisi pääasiassa opiskelijoiden omilla työpaikoilla.
Lue lisää aiheesta (norjaksi): Norgesuniversitetet.no Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no Raportin mukaan puolet norjalaisista tarvitsee työssään parempia tietotekniikkataitojaKollegat Line ja Irene ovat kehittäneet osaamistaan työelämän avaintaito-ohjelman (BKA) kautta. Ohjelmaa hallinnoi Norjan elinikäisen oppimisen virasto Vox. Viime vuonna Vox jakoi norjalaisyrityksille reilut 90 miljoonaa Norjan kruunua luku-, kirjoitus-, lasku- ja tietotekniikkataitojen opetuksen järjestämiseksi.
Lisätietoa (norjaksi): Ranablad.no Petter Kjendlie
E-post: kjendlie(ät)nade-nff.no Vapaan sivistystyön laatutyö jatkuuKansanopistot ja sivistysliitot ovat hyviä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Laatutyön tulosten ja vaikutusten arvioinnissa ja esittelyssä olisi kuitenkin kehitettävää, osoittaa Ruotsin kansansivistysneuvoston uusi raportti. Valtaosalla sivistysliitoista ja kansanopistoista on hyviä välineitä ja rutiineja, joilla toimintaa seurataan ja muutokset ja poikkeamat huomataan ajoissa. Erityisesti toiminnan suunnittelun ja toteutuksen osalta käytössä olevat metodit ovat toimivia. Arviointia ja tehdystä työstä oppimista olisi kuitenkin kehitettävä, jotta toiminnan laatu ja tarkoituksenmukaisuus voidaan taata jatkossakin.
Lisää aiheesta (ruotsiksi) sivustolla Folkbildning.se
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se Opiskelumotivaatiota lisäävällä kurssilla liian vähän osanottajiaSuurin osa opiskelumotivaatiota lisäävän kansanopistolinjan käyneistä työttömistä nuorista jatkaa opiskelua tai työllistyy. Kurssilla on kuitenkin aivan liian vähän osanottajia, Ruotsin kansansivistysneuvoston uusi raportti kertoo. Opiskelumotivaatiota lisäävä kansanopistokurssi on kolme kuukautta kestävä työmarkkinakoulutus, joka aloitettiin kaksi vuotta sitten Ruotsin hallituksen aloitteesta. Tarkoituksena on motivoida nuoria työnhakijoita, jotka eivät ole suorittaneet loppuun toisen asteen koulutusta, jatkamaan opintojaan.
Lisää aiheesta (ruotsiksi) sivustolla Folkbildning.se
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se Tasa-arvoista koulutusta vammaisille aikuisilleEri koulutusmuotoja tuetaan eri tavoin tarjoamaan vammaisille aikuisille koulutusta. Aikuisopiskelijoiden on siis syytä valita oikea koulutusmuoto. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jonka Linköpingin yliopisto on tehnyt Ruotsin erityisopetuksesta vastaavan viraston toimeksiannosta. Aikuisopiskelu tarjoaa toisen mahdollisuuden monille, etenkin sellaisille jotka pääsevät tutkimuksiin ja saavat diagnoosin aikuisena tai vammautuvat ja joutuvat aloittamaan opiskelun alusta aikuisiällä. Virasto toteutti vuonna 2011 hankkeen, jonka tarkoituksena oli tutkia aikuiskoulutuksen tasa-arvoisuutta. Linköpingin yliopisto sai tehtäväksi tutkia, onko vammaisilla aikuisilla samat mahdollisuudet kouluttautua kuin muilla – ja jos ei ole niin mistä ongelmat johtuvat. Raportin lopussa on myös joukko parannusehdotuksia.
Lisää aiheesta (ruotsiksi) sivustolla Spsm.se
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se Ohjausaiheinen seminaari Torshavnissa 7. toukokuuta 2012“Ohjausta kaikille – missä vain, milloin vain!” on otsikkona opinto- ja uraohjausta käsittelevässä seminaarissa, jonka NVL:n ohjausverkosto järjestää yhdessä NVL:n ja Färsaarten yliopiston kanssa. Seminaari pidetään Torshavnissa, Färsaarten opettajankoulutuslaitoksen aulassa osoitteessa Frælsið 20. Kohderyhmänä ovat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, työnvälitystoimistot, viranomaistahot (Färsaarten poliittinen johto ja päättäjät, poliittiset puolueet ja kuntatahot), oppilaitosten johto, opinto-ohjaajat jne. Seminaarissa pohditaan ohjaustoimintaa Färsaarten näkökulmasta. Käsiteltäviin aiheisiin kuuluvat mm. ohjaajien osaamisen monialainen kehittäminen, ohjaajakoulutuksen perustaminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ja ohjauksen suhde työmarkkinoihin. Seminaarin ohjelma koostuu alustuksista ja workshopeista, ja päätavoitteena on kehittää Färsaarille opinto- ja uraohjausjärjestelmä. Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo Länsi-Pohjola 21. vuosisadalla: Yhteiskunta, koulutus ja tutkimus – uusia rooleja kansainvälisessä yhteisössäFärsaarten yliopiston historia- ja yhteiskuntatieteiden osasto järjestää 25-vuotisjuhlansa kunniaksi kaksiosaisen konferenssin, jonka aiheena on Länsi-Pohjolan yhteiskuntien tulevaisuus globalisoituneessa maailmassa. Ensimmäinen, kaikille avoin osa pidetään Torshavnin Pohjolan talossa 24. huhtikuuta. Siinä käsitellään laajasti niitä yhteiskunnallisia haasteita ja mahdollisuuksia, joita Länsi-Pohjolaan kuuluvat Tanskan entiset alusmaat kohtaavat. Aihetta tarkastellaan niin politiikan, elinkeinoelämän kuin kulttuurin näkökulmasta. Konferenssin toinen, suljettu osa pidetään historia- ja yhteiskuntatieteiden osastolla 25. huhtikuuta. Siinä keskitytään tutkimukseen ja opetukseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Lisätietoa konferenssista ja (fäärinkielinen) konferenssiohjelma: Setur.fo Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo Koulut kilpailevat yrittäjyystaidoissaYrittäjyystaidot, joissa painottuvat erityisesti luovuus ja innovatiivisuus, on Färsaarilla sisällytetty peruskoulun uusiin opetussuunnitelmiin. Yksi seuraus tästä on 9. ja 10. luokkien oppilaille suunnattu yrittäjyyskilpailu, jonka näyttävä finaali järjestettiin 1. maaliskuuta Torshavnissa, Pohjolan talossa. Elokuussa 2011 voimaan astuneessa peruskoulun opetussuunnitelmassa painotetaan yrittäjyyttä. Viestintätaidot ja luovuus ovat tärkeitä elementtejä yrittäjyydessä, ja tarkoituksena on herättää oppilaissa uteliaisuutta, intoa ja motivaatiota omien luovien puolien kehittämiseen. Monet oppilasryhmät eri puolilla Färsaaria ovat toteuttaneet innovatiivisia hankkeita, joihin kuuluu mm. yritysten ja tutkijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, osallistuneet Innovation Campiin ja kilpailleet yrittäjäkilpailun finaalipaikasta. Tämän vuoden kilpailun voitti Eysturskolenin NámX.
Lue lisää finaalista ja voittajajoukkueen hankkeesta (tanskaksi): www.is.elitehost.dk/node/187
Färsaarten opetusministerin puhe nuorille yrittäjille: Mmr.fo Elisabeth Holm
E-post: elisabethh(ät)setur.fo Koulutusuudistus: ammattikielten ja kääntämisen korkeakoulututkinto Uuden kielilain myötä grönlannin kielen tulkkien koulutustarve lisääntyy. Sisimiutissa järjestetty nykyinen tulkki- ja kääntäjäkoulutus lakkautetaan kesäkuussa. Koulutus siirtyy Nuukissa sijaitsevaan Ilisimatusarfikiin ja korvataan ammattikielten ja kääntämisen alemmalla korkeakoulututkinnolla. Uusi koulutus on kestoltaan 3, 5 vuotta, eli vuoden pidempi kuin nykyinen koulutus. Ensimmäinen vuosikurssi aloittaa opiskelun syyskuussa.
Koulutusohjelmassa opiskellaan grönlannin, tanskan ja englannin kieliä. Koulutukseen sisältyviä sivuaineita ovat yleinen kielitiede, taloustiede, maantuntemus ja kulttuuri sekä työharjoittelu.
Koulutusohjelmasta valmistuneet voivat halutessaan suorittaa kaksivuotisen maisterintutkinnon Ilisimatusarfikissa tai ulkomailla.
Lisätietoa (tanskaksi): Uni.gl Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl Pohjoismaisten yhteistyöministerien vuoden 2012 ensimmäinen tapaaminen OslossaPalle Christiansen, Grönlannin koulutuksesta, tutkimuksesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri osallistui 21. helmikuuta Oslon Litteraturhusetissa pidettyyn julkiseen tilaisuuteen pohjoismaisten yhteistyöministerien kanssa. Tapaamisen järjesti Norjan Norden-yhdistys ja se oli ensimmäinen vuonna 2012 toteutettavasta tapaamisten sarjasta. Pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kehittäminen edelleen oli yksi Norjan yhteistyöministeri Rigmor Aasrudin esittelemän puheenjohtajuusohjelman pääkohdista.
Grönlantia edustava yhteistyöministeri painotti, että koulutuksen priorisointi pohjoismaisessa yhteistyössä ja yksittäisissä Pohjoismaissa on ratkaisevan tärkeää, jotta yhteiskuntamme pystyvät varautumaan tuleviin haasteisiin1.
Ministeri totesi, että ”Grönlannilla on edessään suuri haaste: taata kaikille grönlantilaisille koulutus, jotta he voivat elättää itsensä ja osallistua yhteisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tässä tehtävässä yhteistyö ja Pohjoismaiden välinen ajatustenvaihto on hyvin tärkeää.”
”Priorisoidut hankkeet ovat tärkeitä pohjoismaisen yhteistyön dynamiikan säilyttämiseksi. Tällä tavoin yhteistyöministerit voivat ottaa esiin ajankohtaisia asioita ja ryhtyä heti hoitamaan niitä. Näin pohjoismainen yhteistyö voi löytää uusia suuntia”, Palle Christiansen totesi lopuksi.
Seuraavassa tapaamisessa aloitetaan pohjoismaisen yhteistyön tulevien vuosien painopisteiden pohtiminen. Pohdintojen tulokset on tarkoitus esittää Pohjoismaiden neuvoston istunnossa lokakuun lopussa.
1 ”Samarbejdsministre til offentlig møde”, nyheder fra Departementet for Uddannelse og Forskning, 27. februar 2012.
Linkki Grönlannin itsehallinnon koulutus- ja tutkimusministeriön sivuille: HTML Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl Paikallista työvoimaa koulutetaan öljyrahoillaÖljy-yhtiö Cairn Energy jakoi 5. maaliskuuta yhteensä useita miljoonia Tanskan kruunuja kaikkiaan 21 hankkeelle osana yrityksen ja Grönlannin itsehallintoviranomaisten välistä sopimusta. Sopimus velvoittaa yhtiön jakamaan varoja kahdesta eri rahastosta. Toisella tuetaan paikallisen työvoiman kouluttamista, ja toinen on yleinen kulttuurirahasto, jonka tehtävänä on tukea kulttuuritoimintaa ja nuorten urheilutoimintaa. Koulutusrahaston kautta 11 hanketta sai yhteensä 2,5 miljoonaa Tanskan kruunua. Yksi rahoitusta saaneista tahoista on Sisimiutissa sijaitseva luonnonvara-alan oppilaitos. Rahoilla kurssitettiin viisi työntekijää, jotka osallistuvat jatkossa oppilaitoksen koulutusohjelmien suunnitteluun. Muita Cairn Energyn rahoitusta saaneita organisaatioita ovat esim. ARTEK Sisimiutin teknillinen yliopisto sekä Grönlannin työnantajaliitto.
Linkkejä:
Linkki (tanskankieliseen) uutiseen: ”Oliepenge til uddannelse og kultur”: HTML
http://sermitsiaq.ag/node/119768 Minik Hansen
E-post: mh(ät)suliplus.gl | Innovaatiokonferenssi 4.–5. kesäkuuta Oslossa Pohjoismaiden ministerineuvosto (NMR) on nostanut luovuuden, innovaatiot ja yrittäjyyden kärkipaikalle tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinoelämän asialistalla ja järjestää Norjan puheenjohtajakaudella konferenssin aiheesta 4. – 5. kesäkuuta Oslossa. Konferenssissa keskustellaan sellaisista ajankohtaisista kysymyksistä kuin ”Kuinka taata, että innovaatioita luodaan ja käytetään kaikkien hyväksi eikä vain luovan eliitin iloksi?” ja ”Esteet ja mahdollisuudet – pedagogiset, inhimilliset, poliittiset ja organisatoriset tekijät innovatiivisten ja kestävien kehityskulkujen luomisessa”.
Konferenssi on monisektorinen, pohjoismainen kohtaaminen, jonka kohderyhmänä ovat kaikki aikuisten oppimisen toimijat sekä ministeriöiden ja työelämätahojen edustajat. Innoittavien keynote-alustusten lisäksi konferenssiin sisältyy workshop-työskentelyä, keskusteluja ja elämyksiä.
Konferenssin kahdeksassa istunnossa kehitellään ideoita, vaihdetaan kokemuksia ja yhdistetään teoriaa ja käytäntöä. Istuntojen teemat ovat:
Istunto 1: Innovatiivinen maa- ja aluetason politiikka – vaikutukset rakenteisiin ja käytänteisiin
Istunto 2: Innovatiiviset kumppanuudet julkisen sektorin, yksityisten yritysten ja koulutussektorin välillä – vaikutukset käytänteisiin ja oppimiseen
Istunto 3: Innovatiiviset oppimisympäristöt – haasteet ja mahdollisuudet oppimisympäristöjen, opettajien osaamisen, johtamisrakenteiden jne. näkökulmasta
Istunto 4: Työntekijävetoinen innovaatio, työpaikalla tapahtuva oppiminen
Istunto 5: Innovatiivinen pedagogiikka, didaktiikka ja oppiminen – innovatiivisten oppimisprosessien kautta oppiminen ja niistä oppiminen
Istunto 6: Johtotehtävissä toimivien, tiedonvälittäjien ja opettajien innovatiiviset johtamistaidot
Istunto 7: Innovaatio – IKT, sosiaalinen media ja oppiminen
Istunto 8: Innovaatio – hyvinvointiyhteiskunta ja kestävät yhteisöt
NMR sponsoroi konferenssia.
Päivitetyn ohjelman löydät täältä: HTML Maria Marquard
E-post: marq(ät)dpu.dk International Conference on Validation, Oslo, maaliskuu 2012Oslossa on järjestetty kansainvälinen konferenssi aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Konferenssissa oli osallistujia kaikista Pohjoismaista ja useista muista Euroopan maista. Alustajina oli eturivin tutkijoita ja kokeneita avainhenkilöitä mm. Unescosta ja EAEA:sta. Patrick Werquin toteaa haastattelussa: “We just don’t have the facts to back up our decisions. Some countries don’t even know how many participants their validation programs have.” Useat puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen tuloksista ja vaikutuksista tarvitaan enemmän tutkimusta.
Tutustu reportaaseihin, kuviin, esityksiin ja haastatteluihin tästä linkistä (englanniksi): HTML
E-post: Asta.Modig(ät)skolverket.se Aktiivinen ikääntyminenTänä vuonna vietetään EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta. DialogWebin tuoreimmat artikkelit taustoittavat teemavuotta, kertovat miksi islantilaiset pysyvät pitkään työelämässä ja kuvailevat aktiivisesta ikääntyvästä väestönosasta, joka kouluttautuu vapaan sivistystyön parissa Färsaarilla ja osallistuu akateemisiin opintoihin Tukholmassa.
Lisää aiheesta (skandinaavisiilla kielillä) sivustolla www.dialogweb.net – käy myös tykkäämässä meistä Facebookissa!
E-post: Larry.Karkkainen(ät)folkhogskolor.fi
www.nordvux.net/rss/
468/nvluutisia.htm - tämän linkin kautta saat NVL:n uusimman suomenkielisen Uutiskirjeen RSS-tuontina. Lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rss
Julkaisupäivä: 28.3.2012
NVL:n aloitussivulle |